Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltolan mukaan mustikkaa ja puolukkaa ei silti päästä keräämään samaan aikaan.
– Lämpimästä keväästä huolimatta kukinnan runsaus ja pölytyksen onnistuminen ovat tärkeintä sadon onnistumisessa, hän kertoo.
– Pölyttäjien määrästä ei ole tilastotietoa, mutta ainakin lyhyeksi jääneen pölytysajan lentokelit olivat hyvät, hän toteaa.
Pelkkä lämpö ei vielä edistä satokauden alkua juurikaan. Tyypillisesti mustikoita pääsee poimimaan joka tapauksessa vasta heinäkuun ensimmäisellä viikolla, puolukkakausi alkaa muutamaa viikkoa myöhemmin.
Hillan kukkimisesta menee kuusi viikkoa marjojen kypsymiseen. Halla voi vielä viedä kukat ja silloin ei tule marjoja.
Alkukesän kuivuus ei kuitenkaan vaikuta satoon ennen kuin se alkaa kypsyä.
– Jos marjojen kypsymisvaiheessa on kuivaa, ne kääpiöityvät. Kuivuus tekee marjoista pieniä, Peltola sanoo.
Hedelmän ja Marjanviljelijäin liiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Anders Lång arvioi, että viljeltyjen puutarhamarjojen satokausi alkaa tänä kesänä tavallista aikaisemmin.
Lämmön lisäksi viljelyssä on kuitenkin monta muutakin seikkaa, jotka vaikuttavat satokauden alkuun, kestoon sekä marjojen laatuun.
– Lämpimät kelit nopeuttavat kypsymistä, mutta tärkeää on myös veden saatavuus, lannoittaminen ja muu hoitaminen.
Satokauden alku on tänä vuonna aikaisemmin kuin yleensä, mutta kilomäärä jäänee tavallista vähäisemmäksi.
– Uskoisin, että marjoja kypsyy jonkin aikaa paljon, ja sitten määrä hiipuu, Lång arvioi.
Suotuisa sää voisi vielä kasvattaa sadon kokoa, mutta sadetta pitäisi saada pian.
– Sato jää todennäköisesti keskimääräistä pienemmäksi, sillä puutarhamarjoista tulee näissä sää- olosuhteissa pieniä ja kausi on nopeasti ohi, hän sanoo.
– Marjojen laatu voi kuitenkin olla hyvä.
Myös Pro Agrian kasvintuotannon erityisasiantuntija Arja Raatikainen kaipaa sadetta.
– Puutarhamarjojen sato on nyt riippuvainen säästä.
– Lämmintä on tulossa edelleen, joten kriittisin tekijä sadon onnistumisessa on tällä hetkellä se, saavatko kasvit riittävästi vettä kehittääkseen sadon, hän toteaa.
Luonnonvarakeskus Luke kerää metsien marjoista havaintoja yhteistyössä 4H:n kanssa. Luonnonmarjat biotaloudessa -projekti alkoi viime vuoden alussa ja sen on kaavailtu jatkuvan vuosi kerrallaan ainakin vuoteen 2019 asti.
Hanke todennäköisesti saa jatkorahoituksen siitä eteenpäinkin, sillä pysyvä koealaverkosto on tavallisten marjanpoimijoiden lisäksi tärkeä luonnontuotealalle.
Käytännössä halukkaat 4H-kerholaiset merkitsevät marjahavaintonsa projektin nettisivuille. Havainnot tulevat tavallisen marjastajan nähtäville heinäkuussa.
Tavoitteena on siis kestävä kansalaishavainnointiin perustuva maanlaajuinen havaintoverkosto, jonka ytimen muodostaa 4H.
Hanna Hietikko
