Lomalentäminen kiinnostaa jälleen suomalaisia.
– Kesän lentomatkailukysyntä näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä, kertoo Finnairin verkostosta ja tuottojen optimoinnista vastaava johtaja Antti Tolvanen STT:lle.
Etenkin Euroopan sisäinen lomamatkakysyntä on nyt erityisen vahvalla tasolla.
Tolvanen muistuttaa, että lomalentäminen Etelä-Eurooppaan on kaikkina kesinä tärkeässä roolissa etenkin heinäkuussa. Heinäkuussa työmatkustusta on Suomesta huomattavan vähän.
– Lämmin Etelä-Eurooppa on se, joka suomalaisia matkailijoita kesäaikana houkuttelee.
Lentoasemayhtiö Finavian kentillä on selkeästi viime kesää vilkkaampaa, kertoo Finavian myynnistä ja reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori. Kesän aikana Finavian kentiltä pääsee lentämään 150 kohteeseen.
– Kohdemäärä alkaa olla lähellä sitä, mitä se oli ennen pandemiaa, mutta matkustajamäärät ovat noin 75 prosenttia verrattuna kesään 2019, kertoo Vuori STT:lle.
Pienemmät matkustajamäärät johtuvat Vuoren mukaan vähäisemmästä lentomäärästä Aasian ja Euroopan välillä sekä Ukrainan sotaa seuranneista ilmatilojen suluista.
Helsinki-Vantaan lentoaseman pian valmistuvan laajan remontin myötä sen kapasiteetti on noussut 30 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Viime vuonna lentoaseman matkustajamäärä oli 12,9 miljoonaa matkustajaa.
Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli 21,9 miljoonaa matkustajaa.
Matkustajamäärät pienemmät kuin 2019
Finnair antoi viime viikolla positiivisen tulosvaroituksen. Yhtiö uskoo kuluvan vuoden tuloksensa yltävän vähintään vuoden 2019 tasolle.
Koronapandemia ja Ukrainassa käytävän sodan seuraukset ovat koetelleet Finnairia. Yhtiön toimintaympäristö muuttui dramaattisesti, kun Venäjän ilmatila suljettiin sodan myötä.
Matkustajamäärien ei odoteta nousevan vuoden 2019 tasolle edes tulevina vuosina, Tolvanen kertoo. Yksi syy on se, että Venäjän ilmatilan sululle ei näy loppua.
Lentomatka Aasiaan kestää kauemmin, koska Venäjän ilmatila pitää kiertää. Samaan lentoon kuluu aiempaa enemmän aikaa.
– Samalla lentokonemäärällä saadaan tuotettua vähemmän penkkejä, Tolvanen kuvailee.
Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä matkustaa tällä hetkellä aiempaa suhteellisesti enemmän eurooppalaisia kuin aasialaisia.
Japanissa ja Kiinassa koronapandemian vaikutukset heijastuvat yhä matkailuun.
Tolvasen mukaan japanilaiset ovat varovaista matkustuskansaa, ja koronaviruksen vakavuuden luokittelua lievennettiin esimerkiksi Suomea hitaammin. Kiinassa matkailun käynnistymistä rajoittavat lentokapasiteetin lisäksi myös passien ja viisumien hankinta.
Euroopan sisäisessä liikenteessä Finnair odottaa pääsevänsä suurin piirtein koronapandemiaa edeltävälle tasolle ensi vuonna.
Hintataso asettunut aiempaa korkeammaksi
Yleisesti lentolippujen hinnat ovat nousseet korkeammalle tasolle kuin takavuosina on totuttu.
Tolvanen kertoo, että polttoaineiden ja muiden hintojen nousu on nyt aika hyvin mukana lentolippujen hinnoissa. Suurta nousupainetta ei ole.
– Ei välttämättä hirveää nousupainetta, mutta ei missään nimessä laskupainetta.
Polttoaineiden hinta on lähtenyt laskuun korkeimmasta piikistä, mutta toisaalta muun inflaation vaikutus kasvaa.
Vaikuttaa siltä, että lentokerosiinin hintataso on vakiintunut.
– Nyt kesän ja loppukevään aikana on alkanut näyttämään siltä, että polttoaineen hintaodotukset ovat vakiintuneet, sanoo Tolvanen.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että lentolippujen entinen hintataso ei enää palaa. Tolvasen mukaan täytyy huomioida myös se, että aiemmin hintataso oli painunut lentoyhtiöiden näkökulmasta kestämättömälle tasolle.
– Näin jälkikäteen katsottuna vuosina 2018–2019 hintataso markkinoilla oli täysin kestämätön.
Tolvasen mukaan hintakilpailu näkyy erilaisissa konkursseissa ja yrityssaneerauksissa, joihin lentoyhtiöt ovat Euroopassakin päätyneet.
– Helposti ajatellaan, että nämä liittyvät koronaan, mutta nämä kaikki kriisit aiheutettiin jo ennen koronaa, Tolvanen sanoo.