Palkansaajakeskusjärjestö SAK lopettaa toistaiseksi poliittiset lakkonsa. Ilmoitetut lakot toteutuvat suunnitellusti, joten lakot päättyvät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Lakot tulevat siis kestäneeksi kaikkiaan neljä viikkoa.
SAK:n hallitus piti tänään kokouksen ja päätti, ettei päätöksiä uusista lakoista tehdä nyt. Seuraavan kerran SAK arvioi tilannetta 18. huhtikuuta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli päätöstä tiedotustilaisuudessa sillä, että hallitus on kertonut, ettei neuvotteluja työntekijäpuolen kanssa käydä lakkojen aikana.
– Päätös keskeyttää lakot ei tullut siitä, että lakkolaisilla olisi tullut mitta täyteen. Annetaan aika neuvotteluille. Nyt on hallituksen aika osoittaa, ovatko he sanojensa mittaisia, Eloranta sanoi.
Lakoillaan SAK vastustaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemia työmarkkinauudistuksia. SAK on halunnut päästä mukaan vaikuttamaan hallituksen uudistuksiin.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi SAK:n ilmoitusta viestipalvelu X:ssä sanomalla, että keskustelut ovat mahdollisia.
– Kuten aiemmin on todettu, että kun lakot eivät ole päällä, niin on mahdollista keskustella sidosryhmille tärkeistä yksityiskohdista ja etsiä ratkaisua, ministeri kirjoitti.
Mikä käänsi SAK:n mielen?
Elorannalta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, mikä viikon aikana on tarkalleen muuttunut. Jo viime viikolla oli tiedossa, ettei hallitus käy neuvotteluita lakkojen aikaan.
Mitään uusia signaaleja hallitus ei ole lähettänyt. Kyse on SAK:n signaalista hallituksen suuntaan, Eloranta sanoo.
– Nyt päädyttiin katsomaan, onko hallitus sanojensa mittainen.
Elorannan mukaan SAK on valmis keskusteluihin välittömästi eikä maanantaihin asti tarvitse odottaa. Hän kuitenkin painotti, etteivät SAK:n tavoitteet ole sinällään muuttuneet.
– Paikallisen sopimisen ja työrauhalainsäädännön pahimmat epäkohdat ovat edelleen listalla. Jollei näihin korjausta saada, emme ole valmiita työmarkkinamallineuvotteluihin, hän sanoi.
SAK:n viesti on ollut se, ettei se lähde neuvottelemaan pelkästä vientivetoisesta palkkamallista. Se katsoo, että samalla tulee neuvotella myös työrauhakysymyksistä ja paikallisen sopimisen pelisäännöistä.
Hallitus taas on sanonut, että kaikkia näitä käsitellään erillisinä lakihankkeina.
Lakkolakeja ei haluta voimaan vapuksi
Eloranta toivoi, että ensimmäisenä luottamuksen palauttamiseksi pääministeri Orpo ottaa selkeän torjuvan kannan huhuihin lakko-oikeuden rajoittamisen aikaistamiseen eli hallituksen työrauhalain uudistukseen. Hänen mukaansa kyseessä olisi myös luottamuksen osoitus.
Opposition piirissä on ollut epäilyjä, että lakkolait voisivat tulla voimaan jo vappuna aiemmin suunnitellun heinäkuun sijasta.
Poliittisia lakkoja koskeva lainsäädäntöpaketti on nyt valiokuntien käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnan lausunto lakkolaeista valmistunee perjantaina.
Eloranta myös huomautti, että vappu on symbolisesti merkittävä päivä työväenliikkeelle. Hänen mukaansa lakkolain voimaan tuleminen vapunpäivänä jäisi "työväenliikkeen takaraivoon".
Lait muun muassa rajoittaisivat poliittisten lakkojen kestoa ja korottaisivat laittomista lakoista maksettavia hyvityssakkoja huomattavasti.
Uusi arvio kehysriihen jälkeen
SAK:n hallitus kokoontuu seuraavan kerran 18. huhtikuuta eli kehysriihen jälkeen arvioimaan tilannetta.
– Yhtäältä sitä, onko työmarkkinatilanteessa tapahtunut kehitystä, joka antaisi tarpeen uudelleen arvioida tilannetta. Myös kehysriihi lähestyy, ja monet katsovat sen suuntaan kohtalaisen huolestuneena, Eloranta sanoi.
– Päivä päivältä tulee kovempia puheita uusista leikkauksista, hän lisäsi.
Lakkojen suosiolla ei vaikutusta
Lakossa on tällä hetkellä yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT), Palvelualojen ammattiliiton (PAM), Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ja Sähköliiton työntekijää. Lakoilla on jumitettu etenkin Suomen vientiä.
Lakkojen kannatus kansalaisten keskuudessa on ollut laskusuunnassa. Pääsiäisenä julkaistussa Helsingin Sanomien mielipidekyselyssä 39 prosenttia vastaajista kertoi kannattavansa lakkoja, vaikka niistä onkin haittaa ihmisten arjelle ja yrityksille. Helmikuussa kannattajia oli 49 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan edelleen 45 prosenttia kertoi kuitenkin olevansa ammattiyhdistysliikkeen puolella sen vastustaessa hallituksen suunnittelemia työelämän muutoksia ja työttömyysturvan leikkauksia.
– Tämä käyrä on ollut varmaan laskeva. Mutta se ei ole mitenkään ratkaisevaa näiden toimien kannalta, Eloranta sanoi tilaisuudessa.
Eloranta kiisti myös sen, että päätökseen olisi vaikuttanut liittojen halu säästää lakkokassaa syksyn työtaisteluihin.
Työnantajat: Tervetullut uutinen
Vientiteollisuuden työnantajaliitot Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus kertoivat tiedotteessaan ottavansa uutisen lakkojen keskeyttämisestä tervetulleena vastaan.
– Lakot ovat heikentäneet paitsi Suomen myös yhä useamman tavallisen suomalaisen taloudellista tilannetta. Uusi tilanne antaa mahdollisuuksia ryhtyä täyttämään syntynyttä kansantalouden kuoppaa, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki toteaa.
Liitot painottavat, että lakoista on jo aiheutunut peruuttamattomia haittoja vientiteollisuudelle ja Suomen kansantaloudelle.
– Lakot ovat jo vahingoittaneet Suomen mainetta investointikohteena. Olisi vaarallista, jos Suomi turtuisi pitkään jatkuneeseen lakkoiluun, sanoo Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo, että hallituksen uudistukset ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle.
Lakkotoimien keskeytymisestä iloitsi myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Hyvä, että järki voitti SAK:ssa ja poliittiset lakot sekä sen myötä yrityksiin ja työntekijöihin kohdistunut poliittinen ilkivalta loppuvat. Työmarkkinauudistusten valmistelua pitää jatkaa ja työrauhasääntely saada voimaan mahdollisimman pian, Pentikäinen sanoi X:ssä.