Tämän lehden mielipidekirjoituksessa arvostellaan melko kovasanaisesti lakkoja, jotka kohdistuvat hallituksen toimiin. Kirjoittaja varoittaa luisumasta vuoden 1918 tilanteeseen ja muistuttaa rajusta jälkipyykistä. Olen tästä täysin samaa mieltä. Minun isoisoisoisäni kuoli aliravitsemukseen Tampereen punavankileirillä 2.5.1918, kun vangitsemisesta oli kulunut vajaa kuukausi. Valkoiset näännyttivät hänet nälkään, tahallaan. Tappoivat, ettei hänestä olisi tulevaisuudessa uhkaa.
Perhe hajosi ja isoisoäitini ”myytiin” pikkupiiaksi maataloon 11-vuotiaana. Sellaista en halua tulevaisuudessa. Onneksi nykyinen tilanne ei ole samanlainen kuin vuonna 1918.
Demokratia ja poliittinen päätöksenteko on kypsynyt länsimaissa. Nuoret demokratiat viime vuosisadan alussa ajautuivat usein ongelmiin, vallankumouksiin ja -kaappauksiin. Esimerkkejä tästä ovat Suomi, Venäjä, Italia, Saksa, Puola, Espanja ja Unkari. Myös Ruotsissa oli jännitteitä, jotka kohdistuivat perustuslakiin. Suomessa oli lisäksi myös oikeistolaista liikehdintää, joka haki kumousta. Toinen maailmansota oli melko suora seuraus nuorten demokratioiden haparoinnista.
Tänä päivänä tilanne on toinen. Demokratia on vakiintunut ja saanut ajan kanssa muotoja, jotka huomioivat paremmin yhteiskunnan eri tahojen tarpeita.
On tärkeä huomata, että kansalaisilla on samanaikaisesti monenlaisia yhteiskunnallisia rooleja. Ihmisten lähtökohtia ei tule musta-valkoisesti arvioida pelkästään sen mukaan, miten he ovat äänestäneet poliittisissa vaaleissa.
Demokratiaa ei voi tyhjentävästi määritellä pelkästään parlamentaarisena vaalidemokratiana, vaan kansalaisilla, eri rooleissa ja järjestöissä tulee olla muitakin vaikuttamisen mahdollisuuksia. Näin on mielestäni kypsässä demokratiassa ja se näkyy myös nykyajan politiikan käytännöissä.
Parlamentarismi luo vakauttaa ja jatkuvuutta poliittiseen järjestelmään. Menettelytapana se on kuitenkin hyvin jäykkä.
Meillä on valtavan suuri määrä erilaisia järjestöjä ja yhteenliittymiä, jotka pyrkivät tavalla tai toisella nostamaan esiin omia asioita ja myös vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Näitä ovat esimerkiksi työnantajajärjestöt, yrittäjä- ja tuottajajärjestöt, urheilu- ja kulttuurijärjestöt. Osa näistä yhteenliittymistä toimii kiinteästi, osa on epävirallisia junttaryhmiä.
Kypsän demokratian tunnusmerkkeinä ovat ainakin sellaiset asiat kuten poliittisen enemmistön valta, poliittiselle vähemmistölle erityisen tärkeiden asioiden huomioiminen päätöksenteossa, eri tahojen kuuleminen ja eri intressien yhteensovittaminen mahdollisimman hyvin.
Nykyistä hallitusta arvostellaan nähdäkseni juuri kolmen jälkimmäisen asian jättämistä ilman riittävää huomiota. Ja omasta mielestäni nykyiset hallituspuolueet eivät omien vaalikampanjoiden aikana tuoneet julki tulevia aikomuksiaan riittävän selkeästi. Aika näyttää oliko se hallituspuolueiden taktinen virhe.
Markku Koivisto
Vaasa