Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on valmistellut kesälomallaan lakialoitetta, joka tekisi lapsilisästä vahvasti ehdollisen.
Kärnä haluaa lapsilisän saannin edellyttävän sitoutumista kansalliseen rokotusohjelmaan sekä säännöllisiin neuvolakäynteihin lapsen kouluikään saakka. Idean aloitteesta syntyi roketevastaisuutta käsitelleestä lehtiartikkelista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan roketevastaisuus on lisääntymässä. Vuonna 2009 syntyneistä lapsista vain 0,5 prosenttia jäi rokottamatta. Vuonna 2012 syntyneistä on täysin rokottamatta noin 1,5 prosenttia.
Rokoteohjelman kokonaiskattavuuden arvioidaan olevan Suomessa noin 90 prosentin tienoilla. Kattavuuden kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää vielä hyvin, mutta asiantuntijat pelkäävät rokottamattomuuden kasvun tuovan takaisin harvinaisia tauteja, muun muassa hinkuyskän ja tuhkarokon.
Laki tulisi koskemaan määrällisesti varsin pientä joukkoa. Vaikka lapsilisä maksetaan veronmaksajien yhteisestä kassasta, Kärnän lakialoite puuttuisi poikkeuksellisella tavalla perheen ja yksilön oikeuteen. Se saattaisi olla ristiriidassa perustuslainkin kanssa.
Kärnällä on vahvat perustelut tiukalle linjalleen. Hänen mielestään lapsen rokottamatta jättämistä voi verrata pahoinpitelyn tai kuolemantuottamuksen yritykseen. Se on vastuuttomuutta, eikä mitään muuta.
Vaikka mikään rokote ei anna sataprosenttista suojaa taudinaiheuttajia vastaan, rokottamaton lapsi on Kärnän mukaan vaarassa ja vaarantaa myös kaikki muut.
Lakialoitteen lähtökohta on tärkeä. Rokotevastaisuudesta voi laajentuessaan tulla merkittävä uhka kansanterveydelle.
Lapsilisään puuttuminen ei asiaa kuitenkaan ratkaisisi. Tärkeämpää olisi miettiä, miksi muutamat vanhemmat pitävät rokotuksen riskejä sen hyötyjä merkittävimpinä.
Rokotusten vahingollisista seurauksista yksi valitettavin esimerkki on sikainfluenssaa vastaan otettu Pandemrix-rokote. THL:n selvityksen mukaan rokete myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsian lisääntymiseen.
Neuvolat ovat avainasemassa oikean ja asiallisen tiedon jakajina.
Vanhempien ideologisiin ratkaisuihin on vaikea puuttua, mutta heitä ei tulisi jättää myöskään väärien uskomusten varaan. Suomalaisten kohtalaisen hyvän kansanterveyden selityksenä voi olla muukin kuin kotimainen luomuruoka.
Monet vakavat taudit on saatu Suomesta pois nimenomaan rokotuksilla. Rajojemme ulkopuolelta tulevat ensimmäisinä tuhkarokko ja hinkuyskä rokottamattomien kiusaksi.
Toivottavasti esitys rokotuspakosta herättää keskustelun lasten terveyden edistämisestä, muttei lisää rokotevastaisuutta.