”Lai­va­kaup­po­jen ra­hoi­tus voi jatkua vain valtion turvin”

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo, että Finnveran pääomittaminen mahdollistaa sen, että Finnvera voi jatkaa uusien hankkeiden, myös meriteollisuuden rahoittamista.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo, että Finnveran pääomittaminen mahdollistaa sen, että Finnvera voi jatkaa uusien hankkeiden, myös meriteollisuuden rahoittamista.

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveraa pääomitetaan huomattavalla, 650 miljoonan euron summalla. Hallitus esittää pääomitusta kolmannessa lisäbudjetissaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtio pääomittaa Finnveran vientitakuutoimintaa. Aiemmin yhtiön vuosien varrella keräämät voittovarat ovat riittäneet tappiopuskureiksi.

Valtion pääomitusta tarvitaan nyt siksi, että Finnvera joutui kirjaamaan viime vuodelta luottotappiovarauksia 1,2 miljardia euroa IFRS kirjanpitojärjestelmän vaatimusten mukaisesti.

Tappiovaraukset piti tehdä, koska varustamojen ja telakka-alan yritysten luottoluokitukset heikkenivät ja makrotalouden ennusteet huononivat. Koronapandemia pysäytti koko risteilyliikenteen yli vuosi sitten.

– Vaikka oltiin 20 vuotta kerrytetty 1,5 miljardia euroa voittovaroja ja perintätuloja, niin se kaikki meni lähes kerralla. Noin 340 miljoonaa euroa jäi jäljelle. Se on liian vähän meidän koko 22 miljardin euron vastuunkantoon nähden, emmekä voisi rahoittaa uusia vientihankkeita enää kysyntää vastaavasti, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kuvaa tilannetta.

Heikkilä sanoo, että pääomittamisen viesti on se, että ei me tätä lopeteta, vaan meriteollisuus on Suomelle hyvin tärkeä toimiala. Alusrahoitus on Finnveran suurin toimiala. Finnvera takaa varustamojen alusten hankkimiseksi ottamia lainoja.

– Yritämme päästä koronakriisin ylitse ja pääomittaminen mahdollistaa sen, että Finnvera voi jatkaa uusien hankkeiden, mukaan lukien meriteollisuus, rahoittamista.

Perjantaina Finnvera myönsi vientitakuun Rauma Marine Constructionsille rakennusaikaiselle 148,2 miljoonan euron rahoitukselle Tallink-varustamon tilaaman matkustaja-aluksen rakentamiseksi.

Tallinkille myönnettiin 196,7 miljoonan euron ostajaluottotakuu.

Heikkilä painottaa, että tässä vaiheessa on tosiaan kysymys siitä, että riskitason muutos on viety tuloslaskelmaan. Tilastollisesti se heijastaa sitä, että tappiovaara on kasvanut.

– Loppupeleissä riippuu yksittäisistä yrityksistä, tuleeko tappioita vai ei.

Tällä hetkellä Finnveralle realisoituneet vientitakuutappiot ovat hyvin normaalia, muutaman miljoonan euron tasoa.

Heikkilä toteaa, että tällä hetkellä risteilymarkkinoilla näyttää paremmalta kuin jokin aika sitten. On ollut huojentavaa kuulla, että Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ja laivayhtiöt ovat antaneet selkeitä viestejä siitä, että risteilyjä aloitetaan merkittävä määrä elokuussa. Yksittäisiä risteilyjä tehdään jo aiemminkin.

Finnveralle tuli hyökyaalto hakemuksia, kun koronapandemia alkoi keväällä 2020. Yritykset hakivat lainojen lyhennysten lykkäyksiä sekä uutta rahaa ennätysmääriä.

– Tilanne on hätkähdyttävän ilahduttavasti normalisoitunut.

Finnveran rahoituskysyntä on nyt kotimaassa joitakin kymmeniä prosentteja normaalin yläpuolella. Tämä johtuu Heikkilän mukaan siitä, että koronaviruksen vaikutukset ovat tavattoman toimialakohtaisia. Turismiin, ravintoloihin ja tapahtumiin liittyvät yritykset ovat kärsineet valtavasti.

– Totta kai me näemme edelleen suurta hätää ja isoa tarvetta lainojen järjestelyille, pahimmillaan konkursseja näille toimialoille, mutta kokonaiskuvassa muut toimialat ovat alkushokin jälkeen toipuneet.

Heikkilä sanoo, että pankkijärjestelmän kyky välittää rahoitusta on säilynyt kriisin yli odotettua parempana.

Tälle keväälle pankinjohtajat ennakoivat luottopolitiikan selvää tiukennusta, mutta siitä ei Heikkilän mukaan ole onneksi merkkejä näkyvissä. Pankkien koneistot ovat pysyneet käynnissä, kun pankeilla ja myös Finnveralla on käytössään EU:n riskinjakoinstrumentteja.

Kirsi Turkki

-
Ilmoita asiavirheestä