Laitaoikeistolainen vapauspuolue on voittanut Itävallan parlamenttivaalit, kun kaikki äänet on laskettu, kertoo Itävallan yleisradioyhtiö ORF.
Vapauspuolue sai äänistä reilut 29 prosenttia, kun toiseksi tullut hallitusvallassa oleva keskustaoikeistolainen kansanpuolue sai reilut 26 prosenttia äänistä. Kolmanneksi tuli sosiaalidemokraatit 21 prosentilla.
Vapauspuolueen kannattajat juhlivat historiallista vaalitulostaan. He kuitenkin tiedostivat, ettei se tarkoita puolueelle mutkatonta tietä valtaan.
– Tämä on todellinen menestys, mutta ennustan, että riippumatta hallituksen muodostajasta meillä ei ole sellaista ennen joulua, kommentoi uutistoimisto AFP:lle 35-vuotias tarjoilija Erik Berglund.
Kansanpuolueen kanssa hallituksessa oleva vihreät sai 8 prosenttia äänistä ja liberaalit lähes 9 prosenttia.
Äänestysprosentti oli 75. Itävallan yhdeksästä miljoonasta asukkaasta äänioikeutettuja oli reilut kuusi miljoonaa.
Politiikkalinjauksissaan vapauspuolue on tullut tunnetuksi erityisesti maahanmuuttovastaisuudestaan. Puolueohjelmassaan vapauspuolue on linjannut muun muassa, että rikoksista tuomitut ulkomaalaiset tulisi karkottaa kotimaahansa. Lisäksi puolueen vaaliohjelman mukaan oikeutta turvapaikkaan tulisi tarkastella uusiksi määräajoin.
Hitlerin tittelin ominut vapauspuolueen johtaja innoissaan
Hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita, sillä vapauspuolueen on vaikea löytää kumppaneita. Vapauspuolue on aiemmin toiminut hallituskoalitioissa, mutta nyt se on ensimmäistä kertaa suosituin puolue.
– Olemme tänään tehneet yhdessä historiaa. Olemme avanneet oven uuteen aikakauteen, vapauspuolueen johtaja Herbert Kickl hehkutti puheessaan kannattajilleen Itävallan pääkaupungissa Wienissä.
Kickl lisäsi myös olevansa valmis neuvottelemaan hallituskoalitiosta kaikkien muiden puolueiden kanssa. Kaikki muut puolueet ovat toistaiseksi kieltäytyneet muodostamasta koalitiota vapauspuolueen kanssa.
Kickl joutui vuonna 2019 eroamaan sisäministerin paikalta aiempaan puoluejohtajaan kohdistuneen Venäjä-kohun seurauksena. Kickl kertoi vaali-iltana olevansa valmis neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta kaikkien parlamenttipuolueiden kanssa.
– Kätemme on ojennettuna joka suuntaan, Kickl sanoi.
55-vuotias Kickl on johtanut puoluetta vuodesta 2021. Hän on kannattanut muun muassa äärioikeistolaisten parissa suosittua ajatusta, että taustoiltaan "etnisesti ei-eurooppalaiset" ihmiset tulisi karkottaa, jos he eivät ole integroituneet yhteiskuntaan.
Vaalien kynnyksellä Kickl on kutsunut itseään tulevaisuuden "kansankansleriksi", joka oli Natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitleristä 1930-luvulla käytetty sana.
Ukrainan tukemiseen nuivasti suhtautuva puolue
Vapauspuolueen nousu Itävallan hallitukseen saattaa lyödä uusia säröjä Euroopan maiden yhteiseen rintamaan Ukrainan tukemisessa Venäjää vastaan.
Vaaliohjelmassaan vapauspuolue katsoo, että puolueettomuudesta luopuminen Ukrainan sodassa on vahingoittanut Itävaltaa enemmän kuin Venäjää. Kritiikin kohteena Ukraina-politiikassa on ennen kaikkea Euroopan unioni, johon puolue muutenkin suhtautuu kriittisesti.
Itävallassa hallitusvallassa on ollut konservatiivisen kansanpuolueen ja vihreiden koalitiohallitus. Liittokanslerina on kansanpuoluetta johtava Karl Nehammer, joka sanoi puoluetoimistolla näkevänsä puolueensa jäsenten pettymyksen. Nehammer toisti kieltäytyvänsä yhteistyöstä Kicklin kanssa.
Kansanpuoluetta kannatti edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2019 yli 37 prosenttia.
Analyytikot ovat arvelleet, että Nehammer voisi silti jatkaa liittokanslerina, mikäli hän onnistuu muodostamaan koalition sosialidemokraattien ja mahdollisesti jonkin kolmannen puolueen, kuten esimerkiksi liberaalien kanssa.
Laitaoikeistolaisten puolueiden edelläkävijä
1950-luvulla entisten natsien perustama vapauspuolue on nähty Euroopan nykyaikaisten laitaoikeistolaisten tai äärioikeistolaisten populistipuolueiden edelläkävijänä, sillä se pääsi hallitusvastuuseen Itävallassa ensimmäistä kertaa jo neljännesvuosisata sitten.
Vuoden 1999 vaaleissa vapauspuolue sai 27 prosentin ääniosuuden. Tuolloin Jörg Haiderin johtama puolue aiheutti vaalimenestyksellään kansainvälisen järkytyksen. Helmikuussa 2000 yhteensä 14 EU-maata päätti jäädyttää kahdenväliset viralliset suhteet Itävaltaan. Vapauspuolueen valtakausi sytytti myös valtavan protestiliikkeen Itävallassa, ja Wienin kaduilla marssi jopa neljännesmiljoona ihmistä.
Vapauspuolue oli hallituksessa myös 2017–2019 yhdessä konservatiivien kanssa. Puolueen aiemmista hallituskausista on seurannut sen kannatuksen rajuakin laskua.
Vapauspuolue "on säännöllisesti tuottanut pettymyksen" kannattajilleen, jotka eivät ole olleet tyytyväisiä kompromisseihin, joita puolue joutui hallituksessa tekemään, arvioi politiikan tutkija Thibault Muzergues AFP:lle ennen vaaleja.
"Natsit ulos," huusivat mielenosoittajat
Lähellä vapauspuolueen vaalivalvojaistilaisuutta Itävallan parlamentin edustalla nähtiin myöhään sunnuntaina mielenosoitus, jossa muutama sata ihmistä protestoi puoluetta vastaan.
– Natsit ulos, mielenosoittajat huusivat.
Itävallan vapauspuolueen perustivat aikoinaan entiset natsit, joista osa taisteli Natsi-Saksan SS-joukoissa toisessa maailmansodassa.
– (Tulos) on surullinen, koska emme ole oppineet mitään historiasta, sanoi mielenosoituksessa AFP:lle opiskelija Juliana Hofmann, 19.