Laihialaisen Jouni Oikaraisen mielestä raha on hyvä konsultti auton valinnassa. Oikaraisen perheessä on kolmen viime vuoden ajan ajettu kaasuautoksi muutetulla henkilöautolla. Viime kesänä perheen bensahybridikin vaihdettiin kaasuautoksi.
– Elokuusta lähtien on ollut kaksi biokaasuautoa ja en vaihtaisi, Oikarainen kertoo.
Viisihenkisen perheen työ- ja harrastusajot ovat Oikaraisen mukaan vuodessa noin 45 000 kilometriä.
Isän autosta tehtiin kaasuauto
Ensimmäinen kaasuauto perheeseen tuli vuonna 2020. Oikaraisen isä oli kuollut aiempana vuonna ja Oikarainen lunasti tämän auton perikunnalta. Kilometrejä auton mittarissa oli satatuhatta. Kaasuautot olivat kiinnostaneet Oikaraista jo aiemmin. Selvitysten ja laskemisen jälkeen Oikarainen päätti, että isän entisestä 2005 vuosimallin Fordista tehtäisiin kaasuauto.
– Pohjanmaan alueella ei ollut silloin asentajia. Tampereella oli lähin ja selvittelin, mitä se maksaa, Oikarainen kertoo.
Muutos maksoi kaikkineen kolme tuhatta euroa, mistä valtio hyvitti tuolloin jälkikäteen muuntotukena tuhat euroa. Käytännössä auton takakonttiin asennettiin 12,5 kilogramman kaasusäiliö.
– Sillä ajaa ajotyylistä ja vuodesta riippuen 250–300 kilometriä.
Kaasusäiliön lisäksi autossa on noin 50 litran bensatankki. Kaasuautojen latauspaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin bensatankkauspisteitä. Pitkälle reissulle lähdettäessä Oikaraisen mukaan pitää vähän miettiä, missä kaasua voi tankata. Hän ei ole kokenut sitä hankalana. Ikinä ei ole jännittänyt.
– Jos kaasupuolelle tule jokin häiriö, niin bensalla pääsee. Pidän epätodennäköisenä, ettei kumpikaan toimisi.
Toinen kaasuauto perheeseen tuli viime kesänä. Oikarainen vaihtoi bensahybridin kaasuautoksi, kun se tuli sosiaalisen median ryhmässä sopivasti vastaan. Tehdasvalmisteinen kaasuauto oli tuotu vastikään Ruotsista. Oikarainen tarttui tilaisuuteen. Myyjä teki muutoskatsastuksen ja rekisteröinnit. Kaikkineen auto maksoi 11 800 euroa.
Ruotsissa tuodussa Volkswagenissa on 21 kilogramman kaasutankki ja 31 litran polttoainesäiliö. Oikaraisen mukaan kaasulla ajaa noin 500 kilometriä.
Bensahybridin laihialainen sai myytyä nopeasti.
Kaasusäiliö takakontissa
Pihassa seisovan muunnetun auton paljastaa kaasuautoksi vain kyljessä oleva kaasutankkausluukku, takakontissa piilossa oleva kaasusäiliö ja takapuskuriin lisätty tarra. Tehdasvalmisteissa kaasuautossa kaasusäiliö on littana.
Oikaraisen mielestä ajaessa ei huomaa, onko käyttövoimana biokaasu vai bensa. Vääntö tai tai tuntuma ei ole erilainen. Ilman bensaa autot eivät toimisia ja muunnettu kaasuauto käynnistyy aina bensalla.
– Noin kilometrin kuluttua päälle napsahtaa kaasu.
Sen huomaa pienestä nykäyksestä. Bensaa kuluu Oikaraisen mukaan vain vähän. Biokaasun tankkauspaikkoja on autoilijan mielestä Vaasan seudulla hyvin. Sen jälkeen lähimmät tankkauspaikat löytyvät Isostakyröstä ja Seinäjoelta.
– Totta kai, kun asemia on vähemmän, niin pitää ennakoida, missä käy tankilla. En ole kokenut sitä vaikeaksi.
Pitkälle matkalla lähteminen vaatii jonkin verran suunnittelua.
– Lappi on toistaiseksi musta aukko, mutta sielläkin näkyy paikkoja, mihin on suunniteltu.
Tankkaus on Oikaraisen mielestä helppo ja kestää noin viisi minuuttia. Pistooli laitetaan kiinni autoon, painetaan nappia ja kun kaasusäiliö on täynnä, tankkaus loppuu automaattisesti.
Ennakointia vaatii kuitenkin se, että kaasuautoksi muutetussa autossa ei ole ajotietokonetta, joka seuraisi jäljellä olevan kaasun määrää.
– Kun tietää, mitä se kuluttaa, pystyy ennakoimaan, että käy nyt tankilla, eikä huomenna.
Kaasuautoista pitää maksaa autoveron lisäksi käyttövoimavero. Oikarainen maksaa autoveroa vuodessa noin 400 euroa per auto. Summasta käyttövoimaveron osuus on toisessa autossa 250 euroa ja toisessa noin 200 euroa. Oikaraisen perheessä kilometrejä tulee vuodessa niin paljon, että käyttövoimaveron osuus jää pieneksi.
– Jos vuodessa tulee 10 000 kilometriä vuodessa, totta kai silloin pitää miettiä, onko järkevää.
"Ei statussymboli"
Kaasuautojen tulevaisuudesta väännetään Euroopan unionissa ja niiden valmistus uhkaa loppua EU:n alueella. (I-P.fi 6.8.2022)
Oikaraista ei jännittänyt ostaa kaasuautoa, vaikka EU:ssa pohditaankin sen tulevaisuutta.
– Itselläni sopi tähän elämäntilanteeseen hyvin. En ole poliittiselta ajatusmalliltani vihreä, mutta ympäristöasiat ovat tärkeitä.
Oikaraisen mielestä fossiilisista polttoaineista pitää päästä jollain aikavälillä eroon. Hän ei kuitenkaan ole valmis lyttäämään polttomoottorien tekniikkaa. Miehen mielestä oleellista on, käytetäänkö fossiilisia polttoaineita vai esimerkiksi biokaasua ja kotimaisen biokaasun käyttö olisi myös yksi lisämahdollisuus maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.
Sähköautoon hän ei halua sijoittaa kymmeniätuhansia euroja.
– Minulle auto ei ole statussymboli, jonka pitäisi olla kaikista uusin tai hienoin.
Enemmän painoarvoa on numeroilla.
Oikarainen muistaa isänsä kirjanneen ylös tankkaukset. Tapa on jäänyt myös hänelle. Tätä nykyä autoilija kirjaa tankkaukset ja kilometrin puhelimen sovellukseen.
Sovelluksen mukaan Fordilla ajetaan 63 kilometriä päivässä. Volkswagenilla kertyy puolestaan 93 kilometriä päivässä.
Keräämiensä tietojen perusteella Oikarainen osaa kertoa, että viimeisen 12 kuukauden aikana kaasuautoksi muutettu Ford on kuluttanut keskimäärin 4,3 kilogrammaa sadalla kilometrillä ja yksi kilogramma biokaasua on maksanut 1,7 euroa, kun suurin osa tankkauksista on Pohjanmaalla.
Fakta
Kaasuautot ovat melko harvinaisia. Traficomin mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa yli 2,7 miljoonaa henkilöautoa liikennekäytössä. Niistä 0,6 prosenttia oli kaasuautoja.
Pohjanmaalla oli vuoden 2022 lopussa liikennekäytössä 576 kaasuhenkilöautoa ja Etelä-Pohjanmaalla 237. Koko maassa kaasuhenkilöautoja oli 15 622.
Kaasuautoon voi tankata biokaasua tai fossiilista maakaasua, sillä molemmissa on metaania.
Lähde: Traficom