Petteri Orpon hallitus kiirehtii lakiesityksiä eikä lausuntojen laatimiselle annetta riittävästi aikaa. Kansalaisten oikeusturva tai muutosten seurannaisvaikutukset ovat toissijaisia. Riittää, että hallitusohjelmaan kirjattu lakimuutos saadaan vain nopeasti läpi. Kuten päätös sosiaaliturvaheikennyksistä, on päätös lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamisesta myös tehty.
Asiaa koskeva keskustelu ja päätöksenteko perustuu enemmän oletuksiin ja yleistyksiin kuin asiantuntevaan tietoon. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta tehty tutkimus (Shemeikka et al. 2023) arvioi asiakkaiden kokemuksia sovittelusta. Tutkimus jätettiin huomiotta, koska se ei tukenut lähisuhdeväkivallan sovittelua vastustavien näkemystä.
Tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallan osapuolet kokevat sovittelun hyödylliseksi, lopputulos on oikeudenmukainen ja vapaaehtoisuus sovittelussa toteutuu hyvin.
Tutkimus kumoaa niitä perusteita, joihin lähisuhdeväkivallan sovittelun vastustajat vetoavat vaatiessaan sovittelun kieltämistä. Tarkoitushakuisesti on tuotu esiin juuri naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyttä Suomessa, esille ei tuoda sitä, ettei vakavia väkivaltatilanteita tai toistuvaa väkivaltaa pääsääntöisesti sovitellakaan lähisuhdeväkivallan sovittelussa.
Lähisuhdeväkivaltaa koskevat aloitteet tulevat sovitteluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Jo esitutkinnassa arvioidaan asian soveltuvuutta sovitteluun. Sovitteluohjaajat tekevät vireillä olevista aloitteista oman arvionsa haastattelemalla molempia osapuolia.
Osallistumisen vapaaehtoisuus ja tasavertaisuus asian käsittelemiseen ovat ehtoja erillis- ja yhteistapaamisen etenemiselle. Sovitteluprosessi voidaan keskeyttää, missä tahansa vaiheessa, jos joku osapuolista näin haluaa.
Sovittelun lopputuloksesta huolimatta rangaistusvaatimukseen päättää aina syyttäjä. Sovittelu ei poista tekijän rikosvastuuta teostaan, mitä asiaa on vääristelty kampanjoidessa sovittelun kieltämisen puolesta. Sovittelu ei ole oikeusprosessia korvaava taho, mutta se tarjoaa oikeuskäsittelyä nopeammin osapuolille apua – sovitteluprosessin kesto, on noin kaksi kuukautta.
Sovittelussa uhria ja tekijää ohjataan heitä hyödyttäviin tukipalveluihin. Avun saaminen ehkäisee väkivallan toistumista ja tapahtuneen negatiivisia vaikutuksia osapuolten lähiympäristössä. Viivästynyt avunsaanti aiheuttaa usein sosiaalisia kustannuksia.
Millä tavalla hallitus on varautunut sovittelun lopettamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin?
Hallitus teki päätöksen lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamisesta mahdollisimman nopealla aikataululla, mutta ei osoita sovittelua korvaavaa tahoa. Poliisilla tuskin on resursseja suorittaa tarvittavaa palveluohjausta ja sosiaalitoimi on varsin kuormittunut. Lähisuhdeväkivallan sovittelun päättyessä lähisuhdeväkivaltaan liittyvien tapausten käsittely ruuhkauttaa oikeuslaitosta entistä enemmän ja lisää kustannuksia. Oikeusministeriö on jo aiemmin esittänyt huolensa kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta oikeuskäsittelyaikojen venyessä.
Onko hallitus arvioinut muutoksen vaikutukset oikeuslaitokselle?
Päätöksessä ei ole riittävästi huomioitu sovittelun asiakkaiden, sovittelijoiden, poliisin ja syyttäjän kokemuksia sovittelusta. Aiheellista olisi ottaa asia uudelleen käsittelyyn. On käsittämätöntä, että nyt lailla kielletään sovittelu, joka on väkivallan vastaista työtä.
Kaisa-Leena Perälä
vapaaehtoissovittelija
Kokkola