Ihmisten lähipalveluita – neuvoloita, perhekeskuksia, hammashoitoloita, terveysasemia, vuodeosastoja ja hoivakoteja – ollaan ajamassa eri puolilla Suomea alas.
Hyvinvointialueilla on rahasta vajetta ja hallituksen linja – isot leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin – pakottavat hyvinvointialueita karsimaan ja keskittämään lähipalveluita. Tästä syystä keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen aiheesta.
Hallitus on toimimassa tosiasioiden ja suositusten vastaisesti.
Se kirjasi ohjelmaansa hyvinvointialueiden rahoitukseen tuntuvat määrärahaleikkaukset. Hallitusohjelman liitteen mukaan vuosina 2025–2027 leikkuriin on menossa yhteensä 1 400 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 27 000 sairaanhoitajan palkkauskustannuksia.
Hallitusohjelman laatimisen jälkeen on kuitenkin käynyt ilmi, että vuoden 2023 arvio kustannuksista ei pidä enää paikkansa vaan se on korkeampi.
Edellä mainituista hallitusohjelmaan kirjatuista yhteensä noin 1 400 miljoonan euron määrärahaleikkauksista vain vajaa kolmannes perustuisi tehtävien ja velvoitteiden keventämiseen, jos mukaan lasketaan asiakasmaksujen korotukset.
Peräti kaksi kolmasosaa eli noin 900 miljoonaa euroa perustuisi toimintojen tehostamiseen, käytännössä lähipalveluiden lakkauttamiseen.
Kaiken lisäksi muuttuneesta ja ennakoimattomasta kustannusten kasvusta huolimatta hallitus ei ole pidentämässä hyvinvointialueelle säädettyä alijäämään kahden vuoden kattamisaikaa edes määräajaksi.
Uhkana on, että hyvinvointialue joutuisi yhden tilivuoden alijäämän takia niin sanottuun arviointimenettelyyn, jonka aikana alueella ei voida tehdä uusia kauaskantoisia päätöksiä. Arviointimenettelyyn joutuminen pysäyttäisi tarvittavan uudistamistyön. Lyhytaikaisena ratkaisuna hyvinvointialueen päättäjät ovat joutumassa hakemaan säästöjä sote-lähipalveluista.
Tässä tilanteessa hyvinvointialueet tarvitsevat hallitukselta joustoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluissa käynnissä ovat historiallisen suuren ja vaativan uudistuksen ensimetrit. Ohjaus ei voi silloin olla vain keskustelua euroista. Nyt tarvitaan hyvinvointialueiden ja valtion välillä kiinteää vuorovaikutusta. Myös eri hallinnonalat on saatava tekemään tiiviimmin yhteistyötä.
Hallitus ajaa hyvinvointialueet mahdottomaan tilanteeseen, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan.
Osa hyvinvointialueista on jo nyt kuitenkin ilmoittanut pistävänsä kampoihin keskittämistä vastaan ja se on aivan oikein.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa päättäjät aikaisemmin tällä viikolla päättivät, ettei terveysasemia lähdetä lakkauttamaan. Täysi tuki tälle taistelulle keskittämistä vastaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Siksi suomalaisten lähipalvelut pitää pelastaa.
Lähipalveluiden turvaaminen on kestävää politiikkaa myös ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta. Lähipalvelut ovat päivittäisen elämämme turva.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta