Luonnossa liikkuminen vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto osoittaa kiistattomasti, että lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Nordic Healthcare Groupin (NHG) tekemä selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luontoympäristöjen avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Kuntien omistamat metsät, ovat yhteistä omaisuuttamme. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan on edistettävä luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maiseman suojelua alueellaan. Myös kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisessä kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja päätöksentekoon, mikä koskee myös metsien käyttöä.
Kunnissa virkistyskäyttöön sopivat ja houkuttelevat viheralueet on perusteltua nähdä hyvinvointipalveluna, joka lisää asukkaiden hyvinvointia ja kunnan verovoimaa. Kuntalain 1 §:n mukaan kuntien on edistettävä asukkaiden hyvinvointia ja toimittava ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Viherympäristö ei ole luksusta, vaan sille tulee antaa keskeinen asema maankäytön tavoitteista päätettäessä ja asukkaiden terveyden takia. Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa. Tutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 96 % eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua (Luonnonvarakeskuksen Luonnon virkistyskäyttö 2020 –tutkimus). Luontoalueet lisäävät kuntalaisten tasa-arvoa, koska niiden käyttö on ilmaista. Viherympäristöjen merkitys korostuu lasten, nuorten, ikääntyvien ja huonomassa sosioekonomisessa asemassa olevien kohdalla. Laajassa tutkimuksessa on todettu, että mitä enemmän viheralueita on asuinympäristössä (3 km säteellä kotoa), sitä terveempiä asukkaat ovat. (Maas ym. 2006).
Kunnan pitää huolehtia siitä, että omistaa riittävästi terveyttä ja hyvinvointia tuottavia metsiä kuntalaisten moninaisten ulkoilun ja luontoliikkumisen tarpeisiin.
Tutkimuksen mukaan lapset kokevat, että luonto rauhoittaa, palauttaa stressistä ja luo hyvää mielialaa (Ahola & Paloniemi 2023). Tilastollisten tarkasteluiden mukaan hyvä luontosuhde korreloi monen lapsen hyvinvointia edistävien tekijöiden kanssa kuten esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, hyvät sosiaaliset suhteet, ahdistuksen vähäisyys ja onnellisuuden tunne. Aholan & Paloniemen mukaan myös lasten näkökulmat tulee ottaa entistä paremmin huomioon myös kaupunkisuunnittelussa.
Kaavoitusprosessissa määritellään luontoalueiden määrä ja yksittäisten alueiden laajuus. Terveellisen elinympäristön tuottaminen on kaupunkisuunnittelun keskeinen tehtävä. Gerbyssä on myös useita päiväkotia ja kouluja, jotka voivat toteuttaa lähimetsässä koulumetsätoimintaa ja vahvistaa lasten ja nuorten terveyttä metsätoiminnalla.
Vaasan suurimman asuinalueen, Gerbyssä sijaitsevan lähimetsän Gerbyn Rinnekylän, kohtalo surettaa ja huolestuttaa syystäkin kuntalaisia, koska ainutlaatuiseen ja terveyttä edistävään lähimetsään aiotaan rakentaa asuinalue. Kuntalaiset ovat kokeneet asukaskyselyn vain näennäisenä valedemokratiana, koska kyselystä on kokonaan puuttunut neljäs vaihtoehto eli että ei rakenneta ollenkaan asuinaluetta. (I-P 30.11.2024).
Toimitaan siis järkevästi ja katsotaan kokonaisuutta – tutkimustuloksia lähiluonnon terveyttä ja hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista, kuntalaisten laajaa ja vahvaa huolenääntä lähimetsän säilyttämisen puolesta sekä tahtotilaa aidosti ja oikeasti vaikuttaa oman elinympäristönsä terveellisyyteen.
Päätöksiä tehtäessä kunnan on toteutettava myös lakisääteinen vaikutusten arviointi. Sen avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmat tulevat paremmin huomioiduiksi. Luonnon hyvinvointivaikutukset tulee ottaa osaksi vaikutusten ennakkoarviointia. Hyvällä yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulla voidaan lisätä kuntalaisten arkiliikkumista ja innostaa erityisesti vähän liikkuvia kuntalaisia. Kaavoituksella turvataan viherympäristöjen määrää ja vaikutetaan niiden saavutettavuuteen. Luonnon terveyshyötyjen tulisi sisältyä meidän jokaisen arkeen. Kunnissa tulisi huomioida yhä enemmän luonnon tarjoamat mahdollisuudet aineettoman hyvinvoinnin lisäämiseen.
Vaasassa ei ole tällä hetkellä akuuttia tarvetta uudelle asuinalueelle. Esimerkiksi vuonna 2020 kaavoitettu, 2 000–2 500 asukkaalle suunniteltu Ravilaakson asuinalue, odottaa edelleen uusia asukkaita tyhjillään ja täysin rakentamattomana. Lisärakentamista Gerbyhyn eivät liioin puolla nykyiset puutteelliset liikennejärjestelyt ja jokapäiväiset liikenneruuhkat.
Haudataan asuinaluehanke, säilytetään ainutlaatuinen lähimetsä Gerbyssä, edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja pysytään onnellisina.
Tuija Kivioja (sd.)
kaupunginvaltuutettu
Vaasa