Israel on perinteisesti kutsunut itseään Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi. Tämän näkökulman puolustaminen muuttuu kuitenkin suomalaistutkijoiden mukaan aiempaa vaikeammaksi käynnissä olevan oikeusjärjestelmäuudistuksen takia.
Tilanne on hankala myös Israelin tärkeimmille läntisille liittolaisille, jotka ovat perustelleet kumppanuussuhdetta ennen kaikkea yhteisillä arvoilla ja Israelin demokraattisuudella.
– Kun sitä kuvaa aletaan rapauttamaan ja kyseenalaistamaan myös liittolaisten toimesta, se tekee Israelin demokraattisen luonteen ja Israelin demokratianarratiivin ylläpitämisestä yhä vaikeampaa. Tässä on kyse hyvin vahvasti myös Israelin brändistä, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen STT:lle.
Sekä Tarvainen että Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta muistuttavat, että Israelin demokratia oli jo valmiiksi vähintäänkin rajoittunutta palestiinalaisalueiden miehittämisen takia.
– Voidaanko sellaista valtiota kutsua demokratiaksi, joka pysyvästi miehittää miljoonia ihmisiä antamatta heille kansalaisoikeuksia, Juusola sanoo STT:lle.
Israel-konsensus särkynyt Yhdysvalloissa
Oikeusjärjestelmäuudistuksen merkittävyydestä kertoo se, että jopa Israelin tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden otti poikkeuksellisella tavalla kantaa Israelin sisäpolitiikkaan. Biden kehotti Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua olemaan kiirehtimättä uudistuksen kanssa.
Tarvaisen mukaan tilanne on Bidenille hankala, koska tällä itsellään on syvä henkilökohtainen suhde Israeliin.
– Mutta samaan aikaan Yhdysvaltain ja Israelin suhde on perustunut yhteiselle demokratianarratiiville. Ja nyt kun tätä valmiiksi erittäin rajoittunutta demokratiaa romutetaan entisestään, se tekee Yhdysvalloille poliittisesti vaikeammaksi tukea Israelia.
Juusolan mukaan Israelin ja Yhdysvaltain suhde on muutoksessa ja perinteinen Israel-myönteinen konsensus yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa on rikkoutunut. Vaikka republikaanit ovat edelleen hyvin Israel-myönteisiä, demokraattipuolueessa Israelia arvostellaan jyrkemmin kuin koskaan.
– Nuorempi polvi amerikanjuutalaisia kokee nyky-Israelin enemmän ja enemmän vieraaksi itselleen. Yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa liberaalit juutalaiset kamppailevat valkoista ylivaltaa vastaan, ja he näkevät Israelissa hallituksen, joka ajaa juutalaista ylivaltaa. Tämä vieraannuttaa nuoremman polven liberaaleja juutalaisia Israelista, Juusola sanoo.
Yhdysvaltojen aseellinen tuki on Israelille edelleen hyvin tärkeää. Israelilla ei vielä ole kuitenkaan suurempaa hätää, sillä kansainvälinen arvostelu on jäänyt sanojen tasolle.
– Kun siihen arvosteluun ei liity toistaiseksi minkäänlaista keppiä, Israel voi jättää sen aika pitkälle huomiotta, Juusola muistuttaa.
Israelin turvallisuuspoliittinen asema on myös vahvempi kuin koskaan, muun muassa koska sillä on nykyään suhteellisen ongelmattomat suhteet moniin lähialueiden arabimaihin.
Korkeimman oikeuden merkitys valtava
Israelin oikeistohallituksen ajama kiistelty oikeusjärjestelmäuudistus eteni merkittävällä tavalla maanantaina, kun maan parlamentti knesset hyväksyi niin sanotun kohtuullisuuslausekkeen poistamisen äänestyksessä, jota oppositiopuolueet boikotoivat. Kohtuullisuuslausekkeen avulla korkein oikeus on voinut kumota hallituksen päätökset.
Juusolan mukaan kohtuullisuuslausekkeen poistaminen vie Israelia poispäin liberaalista demokratiasta kohti enemmistön diktatuuria. Merkittävä taustatekijä on se, ettei Israelilla ole perustuslakia.
– Tämän takia korkein oikeus Israelissa toimii sekä vetoomustuomioistuimena että eräänlaisena perustuslakituomioistuimena. Jälkimmäisessä roolissa sen merkitys on ollut tavattoman suuri, Juusola kertoo.
Uudistuksen vastustajien pelkona on, että jatkossa enemmistöhallitus pystyy kävelemään korkeimman oikeuden yli ja viemään läpi periaatteessa minkä tahansa päätöksen ilman kunnollista laillisuusvalvontaa. Juusolan mukaan moni pelkää, että hallitus pyrkii viemään läpi lakeja, jotka heikentävät esimerkiksi yksilönvapauksia ja naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemaa.
Tarvainen sanoo hallituksen äärioikeistopuolueiden toivovan uudistuksen mahdollistavan myös esimerkiksi poliisin kovemmat otteet niin juutalaista kuin palestiinalaistakin kansanosaa kohtaan. Siirtokuntien rakentaminenkin voi helpottua.
Pitkäaikainen tavoite
Netanjahun hallitusta on luonnehdittu Israelin historian oikeistolaisimmaksi, sillä perinteisen oikeistopuolue Likudin ohella koalitio koostuu äärioikeistolaisista ja ortodoksijuutalaisista puolueista.
Nyt läpivietävä oikeusjärjestelmäuudistus on ollut Juusolan mukaan oikeiston tähtäimessä jo ainakin 1990-luvulta lähtien.
– Oikeistolla on ollut pitkäaikainen tavoite heikentää korkeimman oikeuden asemaa. He kokevat, että korkein oikeus puuttuu asioihin, joihin sen ei pitäisi puuttua, ja rajoittaa toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan asemaa.
Vaikka suora vertailu Euroopan maihin on hankalaa muun muassa miehitystilanteen takia, Israel on liikkumassa samaan suuntaan kuin Viktor Orbanin Unkari.
– Nämä uudistukset muistuttavat niitä, joita Unkarissa on tehty. Se on nimenomaan kehittymässä tällaiseksi illiberaaliksi demokratiaksi, Juusola sanoo.
Enemmistö kansasta vastustaa
Oikeusjärjestelmäuudistusta on vastustettu kuukausien ajan massiivisissa mielenosoituksissa, joihin on osallistunut kerralla jopa satojatuhansia ihmisiä. Kyselyjen mukaan enemmistö israelilaisista vastustaa uudistusta, ja sen runnominen läpi onkin syönyt hallituskoalition suosiota.
Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että hallitus aikoo toteuttaa uudistukset vastustuksesta huolimatta. Hallituksella on knessetissä 64 paikkaa 120:stä, mikä on Israelin viime vuosien hallituksiin nähden vankka enemmistö.
Toisaalta hallitusta ei voi pitää erityisen vahvana, sillä se koostuu useista puolueista eivätkä Israelin koalitiot ole viime vuosikymmeninä osoittautuneet kovinkaan kestäviksi.
Tarvaisen mukaan pääministeri Netanjahun asema on hyvin haastava, ja paineen odotetaan vain kasvavan.
– Netanjahu kävelee nuoralla sen suhteen, että hän joutuu tasapainottelemaan äärioikeistopuolueiden vaatimuksia sisäisesti pitääkseen hallituksen pystyssä, sen lisäksi vastaamaan sekä opposition paineeseen sisäisesti että tähän kansainväliseen muuttuvaan ympäristöön.
Lakkoja tiedossa
Uudistuksen myötä Israelin yhteiskuntarauha on järkkynyt. Tuhannet israelilaiset ovat ilmoittaneet kieltäytyvänsä reservipalveluksesta, jos uudistus etenee.
– Israelin juutalaisen yhteisön sisällä kahtiajako on ennennäkemätön, Tarvainen kertoo.
Uudistuksen vastustajilla on yhä erilaisia painostuskeinoja. Keväällä Netanjahu taipui jo lykkäämään uudistusta yleislakon edessä. On mahdollista, että edessä on lähikuukausina uusi yleislakon uhka, jos hallitus vie edelleen uudistuksia eteenpäin.
Myös taloudellisia seurauksia on. Israelin taloudelle tärkeä kasvuyritysyhteisö on aiemmin tehnyt tiivistä yhteistyötä hallituksen kanssa, mutta nyt myös se on kritisoinut uudistusta laajasti.
– Näyttää siltä, että jopa tämä startup-segmentti Israelin juutalaisen yhteisön sisällä kääntyy hallitusta vastaan ja alkaa siirtää pääomaansa muualle Israelista, Tarvainen kertoo.
Palestiinalaisten ääni sen sijaan ei toistaiseksi juuri ole kuulunut oikeusjärjestelmäuudistuksen vastustamisessa. Mielenosoittajistakin vain pieni osa on pitänyt esillä miehitysasiaa, se on jopa tarkoituksella pidetty sivussa.
Tarvaisen mukaan suuri osa mielenosoittajistakin havittele vain paluuta nykyhallitusta edeltävään tilanteeseen. Enemmistö israelilaisista myös keskusta- ja vasemmistopuolueista kannattaa palestiinalaisalueiden miehittämistä ja siirtokuntien rakentamista, vaikka mielipiteet eivät olisikaan yhtä jyrkkiä kuin oikealla.