Lä­he­tit­kö lapsesi mu­siik­ki­lei­ril­le? Entistä har­vem­pi tekee niin

Lapsia ja nuoria on entistä vaikeampi saada musiikkileireille, mutta ammattiopiskelijoiden kesäkursseilla ei opiskelijakadosta ole vielä tietoakaan. Yksi vanhimmista ja perinteikkäimmistä musiikkifestivaalien yhteydessä järjestettävistä musiikkikursseista on parhaillaan käynnissä Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla. Tapahtuma jatkuu 23. heinäkuuta asti.

– Oli tärkeää tulla Kuhmoon, koska täällä saa keskittyä aamusta iltaan musiikkiin ja soittamiseen, sanoo sveitsiläinen alttoviulisti Cyril Greter.

Hän osallistui Kuhmon kamarimusiikin kesäkursseille ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten ja ihastui saman tien Kuhmon luontoon ja festivaalin henkeen. Nyt on vuorossa kolmas kesäkurssi, tällä kertaa Essenin taideyliopiston professorin Gareth Lubben oppilaana.

– Valmistuin jo keväällä musiikkikorkeakoulusta. Halusin silti tulla vielä kerran kursseille ja ammentaa energiaa festivaalin upeista konserteista, hän sanoo.

Helsingissä Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa ja musiikin teoriaa opiskeleva Jenni Karjalainen on jo seitsemättä kertaa Kuhmon musiikkikursseilla. Ensimmäinen opettaja oli musiikkikurssien taiteellinen johtaja Junio Kimanen, mutta tämän suosituksesta Karjalainen on lopulta hakenut inspiraatiota joka kesä eri opettajalta.

Tänä vuonna luotsina on Henri Sigfridsson, jonka ohjauksessa Karjalainen valmistelee syksyksi pianonsoiton B-kurssitutkintoa.

– Joka opettajalla on oma tapansa opettaa. Ulkopuolinen voi parhaiten nähdä, mitä soittaja eniten tarvitsee. Siksi on tärkeää, että on eri opettajia, hän sanoo.

Vaikka yksityistunneilla saadut tekniset neuvot ja tulkintaan liittyvät ohjeet ovat tärkeitä, Cyril Greteriä motivoi eniten se, että Kuhmossa voi lisäksi kuunnella konsertteja.

– Kursseilla voi käydä missä vain, mutta täällä ovat huippumuusikoiden konsertit lisänä. Se auttaa minua muusikkona eniten, hän sanoo.

Musiikkilehti Rondo on listannut kesän musiikkileirit ja -kurssit, ja luettelo on vaikuttava. Tarjolla on eri puolilla Suomea lähes sata leiriä. Joukossa on niin perheleirejä, kouluikäisten peruskurssitason leirejä kuin ammattiopintoihin edenneille suunnattuja mestarikurssejakin.

Kuhmon kamarimusiikin ohjelmaan kurssit ovat kuuluneet siitä asti kun tapahtuma perustettiin 1970. Parhaimmillaan Kuhmon leireillä ja mestarikursseilla on ollut yli 250 oppilasta. Tänä vuonna musiikkikursseille osallistuu 85 muusikkoa yhdeksästä eri maasta.

Kuhmon lisäksi festivaalien yhteydessä järjestetään opetusta muun muassa Mäntän musiikkijuhlilla, Uudenkaupungin Crusell-viikoilla, Korsholman musiikkijuhlilla ja Turun musiikkijuhlilla.

Vaikka tarjontaa on yhä paljon, Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtajan Timo Klemettisen mukaan kesäleirien järjestäminen on kaiken kaikkiaan tullut hankalammaksi kuin ennen.

– Perheet matkustavat paljon, eikä aikaa lasten leireille tunnu olevan entiseen malliin, hän sanoo. Ammattiopiskelijoiden mestarikursseilla katoa ei näy.

– Tai mahdollisesti ilmiö tulee sinne viiveellä, arvelee Sibelius-Akatemian sellonsoiton professori Martti Rousi. Hän on osallistunut Kuhmon Kamarimusiikkiin vuodesta 1973 ensin leiriläisenä, sitten opettajana ja esiintyvänä taiteilijana. Hänen mielestään kesäkurssien merkitys ei ole vähentynyt, vaikka ajat ovat muuttuneet.

– Kesäkurssit ovat kohtaamisen paikkoja, eivät ainoastaan musiikillisesti, vaan myös sosiaalisesti. Kesällä on aikaa luoda nahkansa, hän sanoo.

Tämä juttu on osa Lännen Median Kesäkulkuri-sarjaa. Lännen Media seikkailee keskikesällä Suomen kulttuurikesän kiinnostavimpien ilmiöiden ja ihmisten matkassa.

PIRJO-LIISA NIINIMÄKI

Kuhmo

Ilmoita asiavirheestä