Kaupan ala on aloittanut kovan lobbaamisen reseptivapaiden lääkkeiden siirtämiseksi kauppoihin. Asiaa perustellaan lääkkeiden helpommalla saatavuudella ja hintojen laskulla.
Reseptivapaista itsehoitolääkkeistä ovat kaupoissa vain nikotiinivalmisteet. Näiden hinnat eivät ole romahtaneet ja niiden myyntimäärät ovat moninkertaistuneet. Kaupat haluavat saada myyntiä ja tehdä voittoa, asiakkaille suunnattua asiantuntevaa neuvontaa näiden myyntiin ei ole liitetty. Ainoastaan aggressiivinen markkinointi on lisääntynyt.
Mari Kiviniemi taisi todeta viime kesänä Suomi Areenassa, että ”kyllä kaupan henkilökuntakin voi esitellä lääkkeitä.” Apteekeissa farmaseuttinen henkilökunta ei esittele lääkkeitä, vaan kertoo eri lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ja käytön riskeistä/turvallisuudesta. Näin myös apteekin itsehoito-osastoilla.
Reseptivapaat itsehoitolääkkeetkään eivät ole vaarattomia. Väärinkäyttämällä ne muodostavat riskin terveydelle ja jopa hengelle.
Vain apteekin farmaseuttisella henkilökunnalla eli farmaseuteilla ja proviisoreilla on oikeus antaa lääkeneuvontaa. Jos se on laadukasta, kuten Suomessa on, sen arvioidaan tuovan satojen miljoonien eurojen säästöt muualle terveydenhuoltojärjestelmään.
Älykkäintä olisi ottaa apteekeissa oleva farmaseuttinen asiantuntemus osaksi hyvinvointialueiden palvelujärjestelmää, koska apteekit ovat jo olemassa oleva matalankynnyksen terveyspalveluverkosto.
Farmaseuttinen henkilöstö voi toteuttaa lähipalveluna mm. lääkkeiden annosjakelua ja lääkehoidon arviointeja. Apteekeissa on vuosittain noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä, eli tuttua ja turvallista lähipalvelua valmiissa verkostossa.
Jouni Vallin (ps)
kansanedustajaehdokas
Jurva