Lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty unkarilaiselle Katalin Karikolle ja yhdysvaltalaiselle Drew Weissmanille heidän tekemästään mrna-rokotteen tutkimuksesta.
Karikon ja Weissmanin tutkimus edesauttoi tehokkaiden rokotteiden kehittämistä koronavirusta vastaan. Parivaljakko on työskennellyt yhdessä pitkään Pennsylvanian yliopistossa Yhdysvalloissa. He ovat jo aiemmin voittaneet palkintoja työstään, ja heitä pidettiin jo ennakkoon yhtenä voittajasuosikeista.
– Palkitut vaikuttivat rokotteiden ennennäkemättömään kehitykseen yhden nykyajan suurimman terveysuhan aikana, Nobel-komitea perusteli valintaansa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että mrna-rokotteet sisältävät lähetti-rna:ta (mrna). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
Vaikka tutkimus aiheesta alkoi jo 2000-luvun alkupuolella, ensimmäiset mrna-teknologiaan perustuvat rokotteet olivat Pfizerin/Biontechin ja Modernan koronavirusrokotteet.
Viime vuonna lääketieteen Nobelin palkinto myönnettiin neandertalinihmisen geeniperimän sekvensoineelle ruotsalaisbiologille.
Lisää Nobeleita luvassa
Nobel-palkintojen jako jatkuu tiistaina fysiikan Nobel-palkinnolla. Keskiviikkona tunnustusta annetaan kemian alalle.
Suurelle yleisölle tunnetuimpien Nobel-palkintojen eli kirjallisuuspalkinnon ja rauhanpalkinnon saajat kerrotaan torstaina ja perjantaina.
Ensi viikon maanantaina julkistetaan taloustieteen Nobel-palkinnoksi usein kutsuttu Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
Tänä vuonna Nobel-säätiö on korottanut jokaisen palkinnon rahallista arvoa yli 80 000 eurolla, mikä tarkoittaa, että palkitut saavat 924 000 euroa.
Nobel-palkintoseremoniat järjestetään Tukholmassa ja Oslossa Alfred Nobelin kuolinpäivänä 10. joulukuuta.
----
Korjattu aiempaa uutista klo 14.20: Mrna-rokotteet sisältävät lähetti-rna:ta, eivät pieniä osia viruksista tai bakteereista.