Pitäisikö laissa määritellä terveydenhuollossa työskenteleville oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia vetoamalla omantunnonsyihin? Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo STT:lle, että oikeuden kirjaaminen lainsäädäntöön ei muuttaisi lääkärien näkökulmasta käytännössä mitään.
Siksi hän ei näe tarvetta kirjata oikeutta lakiin. Lääkäriliiton hallituksen vuonna 2017 hyväksymä omantunnon vapautta koskeva suositus on Pärnäsen mukaan toiminut toistaiseksi hyvin.
– Suositus lähtee siitä, että vaikka virkalääkärin on velvollisuus osallistua tähän toimintaan, niin lääkärilläkin on oikeus omantunnonvapauteen. Se tarkoittaa sitä, että hänen tulee voida kieltäytyä tällaisista toimenpiteistä, hän sanoo.
Omantunnonvapautta ei kuitenkaan voida soveltaa tilanteessa, jossa potilaan henki tai terveys on vaarassa.
Hufvudstadsbladet kertoi torstaina, että hallitusneuvotteluissa olisi keskusteltu siitä, voivatko terveydenhuollossa työskentelevät ihmiset kieltäytyä tekemästä aborttia vetoamalla omantunnonsyihin.
Suositus toiminut työpaikoilla hyvin
Lääkäriliiton hallituksen hyväksymässä suosituksessa todetaan myös, että lääkärin tulee erikoisalansa valinnassa ja työhön hakeutuessaan ottaa huomioon mahdolliset käytännön työhön tai työtehtävään kuuluvat velvollisuudet, jotka ovat vastoin hänen vakaumustaan. Tarvittaessa hänen tulee harkita muita vaihtoehtoja.
– Jos esimerkiksi raskaudenkeskeytys on lääkärille omantunnonkysymys, julkiselle sektorille gynekologiksi ei ole kovin järkevä hakeutua, koska hehän näitä toimenpiteitä pääasiassa tekevät, Pärnänen sanoo.
Pärnäsen mukaan suositus on toiminut työpaikoilla hyvin eikä hän ole kuullut, että asiassa olisi ilmennyt ongelmia.
– Aikaisemmin ongelmia saattoi tulla pienemmissä terveyskeskuksissa, joissa on ollut parin lääkärin yksiköitä, jos toinen tai jopa molemmat ovat suhtautuneet asiaan niin, etteivät halua edes kirjoittaa lausuntoja raskaudenkeskeytyksestä.
"Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen aborttiin"
Hoitajajärjestö Tehyn viestinnästä kerrotaan STT:lle, ettei järjestöllä ole linjauksia tai enempää tietoa asiasta eli hoitajien oikeudesta kieltäytyä osallistumasta abortin tekemiseen omantunnonsyihin vedoten.
Suomen Kätilöliiton puheenjohtajan Päivi Oinosen mukaan kätilöt noudattavat paitsi lakia ja säädöksiä, myös ammattieettisiä periaatteita.
– Ja ammattieettisten periaatteiden perustana ovat ihmisarvo, laaja-alainen ihmiskäsitys ja asiakkaan oikeuksien huomioon ottaminen. Abortti on olennainen osa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, ja koska kätilöt ovat seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoita, niin me hoidamme näitä asiakkaita.
Oinonen painottaa, että jokaisella on oltava oikeus turvalliseen aborttiin.
– Ihmisoikeudet ja seksuaalioikeudet eivät voi olla millään tavalla omantunnon kysymyksiä. Terveydenhuollon ammattilaisilla ei tule olla raskaudenkeskeytykseen liittyen omaantuntoon perustuvaa valinnanvapautta, hän sanoo STT:lle.
Oinonen uskoo, että monet kätilön ammattiin hakeutuvat ovat pohtineet jo ennalta muun muassa raskaudenkeskeytykseen liittyviä kysymyksiä.
– Ajattelisin niin, että he eivät hakeudu tähän ammattiin, jos eivät pysty auttamaan ihmistä tilanteessa kuin tilanteessa, hän sanoo.
"Pelkään, että olemme siirtymässä aborttioikeuksien rajoittamiseen"
Hufvudstadsbladetin haastattelemat kristillisdemokraatit eivät vahvista, että he olisivat nostaneet asian hallitusneuvotteluissa pöydälle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi aamupäivällä STT:lle, ettei asiasta ainakaan hänen tietääkseen ole ollut puhetta.
– Mutta toki (hallitusneuvotteluissa) on terveydenhuoltoa käsittelevä ryhmä, jossa on saatettu asiasta keskustella, hän sanoi Säätytalossa.
Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen tunnetaan nykyistä tiukemman aborttilain kannattajana. Hän on puolueensa neuvottelija sosiaali- ja terveysasioista vastaavassa reformipöydässä.
– Laki pitäisi ehdottomasti muuttaa niin, että hoitohenkilökunnan oikeuksista huolehditaan. Terveydenhuollon työntekijällä on oltava omantunnonvapaus tässä asiassa, Räsänen sanoi Hufvudstadsbladetille.
RKP:n nuorisojärjestön puheenjohtaja Julia Ståhle sanoi lehdelle pitävänsä keskustelua erittäin huolestuttavana.
– Perustuslaissa pitäisi olla oikeus aborttiin. Jos alamme rajoittaa sitä ja tehdä siitä omantunnonasian, pelkään, että olemme siirtymässä aborttioikeuksien rajoittamiseen, kuten Puolassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa, Ståhle sanoi.
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi viime vuoden kesäkuussa vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen, joka oli taannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla. Sen jälkeen useat osavaltiot, kuten Etelä-Carolina, Alabama ja Missouri, ovat kiristäneet aborttilainsäädäntöään huomattavasti.
Aloite oikeuden kirjaamisesta lakiin tyssäsi jo kerran
Keskustelua hoitohenkilökunnan oikeudesta kieltäytyä abortista on käyty Suomessa aiemminkin.
Eduskunta käsitteli vuonna 2015 kansalaisaloitteen, jolla hoitohenkilökunnalle vaadittiin oikeutta kieltäytyä tekemästä raskaudenkeskeytyksiä. Kansalaisaloite oli kerännyt 67 500 allekirjoitusta.
Aloite tyssäsi tuolloin äänin 136–33. Aloitteen pani vireille kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus, joka on koulutukseltaan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.
Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella Suomen aborttilainsäädäntöä uudistettiin. Lakimuutoksen myötä ennen 12. raskausviikon loppua tehtävissä aborteissa ei jatkossa enää tarvita lääkärin tai lääkärien lupaa raskaudenkeskeytykselle eikä sille tarvitse esittää perusteita.
Esitys hyväksyttiin eduskunnassa viime lokakuussa äänin 125–41. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ja valtaosa perussuomalaisten edustajista äänesti esitystä vastaan. Kaikki äänestyksessä paikalla olleet kokoomuksen ja RKP:n edustajat äänestivät uudistuksen puolesta.
Laki tulee voimaan 1. syyskuuta.