EU:n laajentumiskomissaarin Marta Kosin mukaan Euroopan unioni ei ole koskaan ollut yhtä houkutteleva kumppani kuin nyt.
Kos viittaa muun muassa EU:n ja Kanadan suhteiden voimakkaaseen lähentymiseen ja unionin viime aikoina solmimiin lukuisiin vapaakauppasopimuksiin. Lisäksi EU:n lähialueilla suurin osa maista haluaa EU:n jäseneksi tai muuten pitää yllä tiiviitä suhteita unioniin.
– Tässä ei ole kysymys pelkästään jäsenmaiden määrästä. Vahvuutemme ei riipu vain jäsenmaiden lukumäärästä, pinta-alasta tai väkiluvusta. Eurooppaa vahvistaa myös, että meillä on – enemmän kuin koskaan aiemmin – vapaakauppasopimuksia 80 maan kanssa, mukaan lukien Mercosur-maat ja Intia, Kos sanoi STT:n haastattelussa.
Kosin mukaan eurooppalaisille arvoille on kysyntää kansainvälisen politiikan myllerryksessä.
– Olen tästä hyvin iloinen, sillä mielestäni maailma on tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa eräänlaisessa risteyskohdassa sen suhteen, mihin suuntaan olemme menossa, slovenialaiskomissaari jatkoi.
Kos vieraili perjantaina Helsingissä ja osallistui eurooppaministeri Joakim Strandin (r.) isännöimään seminaariin EU:n laajentumisesta. Kos tapasi vierailullaan myös ulkoministeri Elina Valtosen (kok.).
Islanti samaan pöytään
Kos pitää Islannin äskettäisen kansanäänestyksen tulosta erittäin valitettavana, mutta ei näe, että islantilaisten valinta laajemmin puhuisi EU:n vetovoimaisuutta vastaan.
Islantilaisten enemmistö torjui elokuun lopussa järjestetyssä kansanäänestyksessä maan EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamisen.
Neuvottelujen jatkamisen vastustajat olivat huolissaan ennen muuta Islannille tärkeän kalastuselinkeinon tulevaisuudesta EU:ssa, joka sääntelee jäsenmaidensa kalastusta.
Kos korostaa, että äänestystulos ei tarkoita EU:n ja Islannin välisen suhteen hiipumista.
– Haluan nähdä Islannin istumassa kanssamme pöydän ääressä, kun keskustelemme Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuudesta, Kos sanoi.
Syviä haavoja hautajaisista
Kosin nimi nousi otsikoihin syyskuun alussa, kun hän lykkäsi suunniteltua vierailuaan jäsenehdokasmaa Serbiaan sen jälkeen, kun sotarikoksista tuomitun Ratko Mladicin ruumis sai Belgradissa sankarin vastaanoton.
Muun muassa Serbian puolustus- ja oikeusministerit osallistuivat Bosnian teurastajana tunnetun Mladicin hautajaisiin.
Mladic kuoli Hollannin Haagissa elokuun lopulla. Hän suoritti Haagissa elinkautista vankeusrangaistusta kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin hän oli syyllistynyt 1990-luvulla Bosnian sodan aikana.
Kosin mukaan Serbian hallituksen toiminta Mladicin hautajaisten yhteydessä jätti EU:n ja Serbian suhteisiin syviä haavoja.
Serbia haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009 ja sai ehdokasmaan aseman vuonna 2012.
– Meidän täytyy istua alas jäsenmaiden kesken ja keskustella, miten me etenemme tästä eteenpäin Serbian kanssa, Kos sanoo.
Montenegro pisimmällä
Serbian hallituksen toiminta ei tullut Kosille yllätyksenä, sillä maan johto on monin tavoin ottanut etäisyyttä EU:n arvoihin.
– Itsekin Länsi-Balkanilta tulevana pidän ensiarvoisen tärkeänä, että Serbia saataisiin integroiduksi EU:hun. Itse teen kaiken voitavani pitääkseni Serbian eurooppalaisella polulla. Mutta se vaatii tietysti myös sitoutumista ja toimia Serbian puolelta, slovenialaiskomissaari sanoo.
EU:n ehdokasmaista pisimmälle jäsenyysprosessissa on edennyt Montenegro, jonka tavoitteena on tulla EU:n 28. jäseneksi vuonna 2028.
Kosin mukaan Montenegron asettama tavoite on realistinen ja sen toteutuminen on jopa todennäköistä.
