Laajat, koko koulua koskevat läsnäolopakot lähiopetuksessa ovat suomalaisissa ammattikorkeakouluissa harvinaisia.
STT haastatteli Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Lapin ammattikorkeakoulujen sekä Metropolia- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen edustajia.
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa linjattiin koronapandemian jälkeen, että päiväopiskelussa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opinnot järjestetään lähiopetuksessa eli pääosin kampuksella, vararehtori Minna Hiekkataipale kertoo. Hänen mukaansa opiskelijoiden on etenkin opintojen alussa tärkeää olla lähiopetuksessa, jotta he pääsevät kiinni korkeakoulutasoiseen opiskeluun ja tutustuvat toisiinsa.
Hiekkataipaleen mukaan ei ole huono asia, että opiskelijoilta vaaditaan läsnäoloa.
– Koronan jälkeen on noussut iso huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä on tullut voimakasta viestiä, että opiskelijat olisi hyvä saada pois kodeista ja takaisin kampuksille, hän sanoo.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollosta.
– Ymmärrän hyvin, että on ryhdytty lisäämään läsnäoloa. Kaikki ammattikorkeakoulut jakavat huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Ammattikorkeakoulu Haaga-Helia kertoi toukokuun alussa, että ensi syksystä alkaen opinnoissa on oltava läsnä vähintään 75 prosenttia. Koulu perusteli linjausta muun muassa huolella opiskelijoiden hyvinvoinnista.
Korkeakoulun mukaan läsnäolovaatimus koskee lähiopetuksena pidettäviä opettajan vetämiä opetuskertoja sekä lukujärjestykseen kalenteroituja online-opetuksia. Muutos vaikuttaa eniten päiväopetukseen ja opintojen alussa oleviin opiskelijoihin, Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko täsmentää STT:lle sähköpostitse.
– On myös syytä huomioida, että läsnäoloa vaativien opintojaksojen työmäärästä noin kaksi kolmasosaa on lähtökohtaisesti itsenäistä työskentelyä, joten kovin suuresta asiasta ei ole kyse, hän kirjoittaa.
Haaga-Helian toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Porvoossa ja Heinolan Vierumäellä.
Lähiopetus tukee yhteisöllisyyttä
Turun ammattikorkeakoulussa keskusteluja lähiopetuksen läsnäolovelvoitteesta on käyty, mutta linjauksia ei ole tehty. Vararehtori Juhani Soinin mukaan ammattikorkeakoulussa on pohdittu, miten houkutella opiskelijoita enemmän kampukselle ja lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä sekä hyvinvointia.
– Olemme tunnistaneet samaisen ongelman kuin Haaga-Heliassakin. Korona loi sellaisen tilanteen, että etäosallistuminen on helpottunut. Se ei edistä sitoutumista yhteisöön.
– Kotona Teamsin tai Zoomin takana luentoa kuunnellen hyvinvointi ei varmaankaan lisäänny kovin paljoa, hän sanoo.
Lapin ammattikorkeakoulussa pedagogiset ratkaisut sen suhteen, kuinka paljon opinnoista on lähiopetusta kampuksella ja kuinka paljon opiskelua verkossa, perustuvat tutkinnon ja koulutusalan osaamisvaatimuksiin, rehtori Riitta Rissanen sanoo. Esimerkiksi sairaanhoitajaopinnoissa hoitotyön taitoja opitaan lähiopetuksena simulaatioympäristöissä.
Rissanen painottaa, että lähiopetuksessa opiskelijat oppivat ryhmäytymistä, sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
– Monelle nuoremmalle opiskelijalle korkeakouluyhteisö on se ensisijainen yhteisö, ja kampuksilla oppiminen tukee yhteisöllisyyttä.
Porkkanaa, ei pakkoa
Jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu Metropolia-ammattikorkeakoulusta kertoo, ettei Metropoliassa ole koko koulun kattavaa lähiopetuksen läsnäolovelvoitetta eikä sitä nähdä tarpeellisena.
– Linjaukset siitä, miten opetus toteutetaan, tehdään aina pedagogiikka edellä, Rontu sanoo.
Samoin on Pohjois-Savossa toimivassa Savonia-ammattikorkeakoulussa: velvoitetta ei ole, eikä siitä ole käyty keskusteluja.
– Sen sijaan meillä voi olla porkkanoita, että jos on läsnä, voi saada esimerkiksi lisäpisteitä tentissä, kertoo koulutusjohtaja Esa Viklund.
Viklundin mukaan koronapandemia lisäsi sitä, että opiskelijat ikään kuin olettavat tai jopa vaativat, että kaikki pitäisi saada suoritettua etänä.
Kummassakin opinahjossa jaetaan huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista. Metropolian Rontu kuitenkin näkee, että ratkaisuja siihen tulisi etsiä yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa keskustellen.
Tampereella riittää imua
Niin ikään Tampereen ammattikorkeakoulussa läsnäoloa lähiopetuksessa vaaditaan silloin, kun se on pedagogisesti perusteltua.
Vararehtori Katja Komulaisen mukaan Tampereella asia ei ole noussut ongelmaksi, vaan opiskelijat ovat lähiopetuksessa hyvin paikalla ja ovat myös toivoneet sitä.
– Koronan jälkeen opiskelijat nimenomaan toivoivat kampuksille palaamista, hän sanoo.
Osasyy siihen, että Tampereella opiskelijat näyttävät viihtyvän lähiopetuksessa, voi Komulaisen mukaan olla se, että Tampereelle muutetaan opiskelemaan paljon myös muualta Suomesta. Etenkin ensimmäisen vuoden aikana on tärkeää, että opiskelijat tapaavat ryhmänsä ja saavat sosiaalisia kontakteja, Komulainen sanoo.
– Siitä tulee osin opiskelun imu ja saadaan tärkeitä työelämätaitoja, kuten tiimityöskentelyä ja sosiaalista kanssakäymistä.