Kyrönjoen vesistöalueen ongelmia ratkova ja yhteistyötä edistävä Kyrönjoen neuvottelukunta juhlii 20-vuotista taivaltaan. Tänään Ilmajoella järjestettävässä seminaarissa katsotaan sekä mennyttä että tulevaa.
Neuvottelukunnan perustamista edeltävistä riidoista on edetty valuma-alueyhteistyön esimerkiksi. Asia on kiinnostanut niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Tunnetuin riita oli 1980-luvulla käyty Kyrönjoen koskisota. Riita päättyi Kyrönjoen erityissuojelulakiin, jolla ratkaistiin Kyrönjoen vesistötyön loppuunsaattamisen periaatteet ja kiellettiin uusien vesivoimalaitosten rakentaminen Hanhikosken alapuolelle.
”Lex Kyrönjoki” antoi pohjan Kyrönjoen yhteistyön aloittamiselle vuonna 1995, sillä vuosien riitely oli osoittanut, että joen käytön suunnittelussa ei päästä eteenpäin ilman eri tahojen yhteistä avointa keskustelua. Kyrönjoen neuvottelukunnassa ovat mukana alueen kunnat, keskeiset alueelliset viranomaiset ja järjestöt sekä kalastusalueet. Neuvottelukunta on tehnyt aloitteita, edistänyt alueen hankkeita ja yhteistyötä sekä yhteensovittanut erilaisia näkemyksiä.
Neuvottelukunnan aloitteesta Kyrönjoen alueelle perustettiin jokirahasto, joka on antanut rahoitusta muun muassa vesistöjen kunnostamiseen, maisemanhoidon ja virkistyskäytön edistämiseen sekä ympäristötiedotukseen. Kyrönjoen neuvottelukunnan ja rahaston toiminnan keskeisenä tavoitteena on elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun yhteistyön edistäminen. Kyrönjoen yhteistyön kokemuksia on hyödynnetty useiden muiden neuvottelukuntien ja rahastojen perustamisessa.
Kyrönjoen neuvottelukunnan ja sen alaisen Kyrönjokityöryhmän käytännön järjestelystä vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kyrönjokirahaston isäntänä toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.