Kyrönjoen varrelta kartoitetaan sekä haitallisten tulokaslajien, jättiputken ja jättipalsamin, kasvupaikkoja ja levinneisyyttä.
Kartoitus toteutetaan Kurikan, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla Pitkämön tekojärveltä Seinäjokeen asti kesä- ja elokuun aikana. Kartoittajat liikkuvat jokea pitkin kanootilla.
Jättiputki ja jättipalsami ovat kookkaita kasveja, jotka leviävät tehokkaasti ja saattavat muodostaa suuriakin kasvustoja. Samalla ne valtaavat kasvupaikkoja kotoperäisiltä lajeilta. Jättiputki on vaarallinen myös ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, on tiedossa kipeitä palovammoja. Jättiputken torjuntatöissä suojavarusteet ovat tarpeen.
Kyrönjoen varrella eroosioriski on kohtuullisen suuri, sillä jokirannan pintamaalajit ovat pääsääntöisesti hienojakoista savea tai silttiä. Sortumien välttämiseksi on erityisen tärkeää, että joen rannalla kasvaisi maa-ainesta hyvin sitovia pensaita tai puita, kuten esimerkiksi pajua.
Suurin osa eroosiosta tapahtuu keväällä sulamisvesien ja syyssateiden aikaan, ja jokiveden suurin eroosiovoima kohdistuu jyrkille rannoille sekä joen mutkien ulkokaariin.
Kyrönjoen eroosioriskien ja vieraslajien kartoitus on osa Kyrönjoki-yhteistyötä. Kartoituksen rahoitukseen osallistuvat Kyrönjokirahasto ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Kartoitustyötä ohjaavat Ilmajoen kunta ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.