Kyrönjoen Koskihäjyt etsii nimiä Kyrkösjärven saarille, niemille ja lahdille.
Nimistöä tarvitaan, kun järvelle tehdään 20 kilometrin pituinen järviluontopolku osana melontakeskuksen rakentamista.
Kotimaisten kielten keskus Kotus selvitti melojien pyynnöstä Kyrkösjärven vanhaa nimistöä. Tekojärven noin 30 saaresta ja luodosta vain yhdellä on nimi, Perämäki. Sen lisäksi Kotus löysi merkinnän Malkasaaresta, joka oli aikaisemmin suon saareke.
Kotus toivoi Kyrönjoen Koskihäjyjen selvittävän ja ehdottavan nimiä muille saarille ja luodoille. Melojat pyytävät nyt puolestaan taustatietoja ja ehdotuksia maanomistajilta, kalastajilta, luontoharrastajilta ja muilta kansalaisilta.
Kyrkösjärven tekojärvi rakennettiin pienen suolammen päälle vuosina 1977−80. Vesirakentajat kutsuivat pohjoista selkää Kyrkösaltaaksi ja eteläistä selkää Rengonaltaaksi. Melojat ehdottavat niiden nimiksi Kyrkösselkää ja Rengonselkää. Selkien välistä kapeikkoa on tavattu kutsua Kurkuksi.
Kyrkösjärven melontakeskus ja siihen liittyvä järviluontopolku valmistuvat ensi vuoden loppuun mennessä.
Manner-Suomen Maaseutuohjelmaan kuuluvan hankkeen takana ovat Kyrönjoen Koskihäjyt, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeen 150 000 euron budjetista kolmannes on talkootyötä. Koskihäjyjen kumppaneita ovat Lakeuden Elämysliikunta ja Lakeuden Latu.
Ohje saarten nimien ehdottamiseen löytyy melontaseuran kotisivulta kohdasta www.koskihajyt.net/melontakeskus ja nimeä Kyrkösjärven saaria.
