Se oli ihan asiallinen uutinen, joka vaikutti ensilukemalta kaiken lisäksi myönteiseltä.
Kivipuro ry palauttaa Ala-Kuljun kadun toimipisteensä takaisin tehostetun asumispalvelun taloksi. Kolmenkymmenen kuuden asunnon vuokratalosta tulee 26-paikkainen palvelutalo.
Hyvä. Oikein hyvä. Ikäihmisille remontoidaan lisää ympärivuorokautista hoivaa keskelle Seinäjokea.
Uutiseen sisältyi vähemmän hyvä tieto siitä, että kahdeksalle vanhukselle on jo ilmoitettu, että heidän on muutettava pois nykyisestä kodistaan. Voi kai Kivipuron vuokra-asuntoa kodiksi kutsua. Monethan ovat asuneet Kivipurossa jopa vuosikymmenen.
Vanhuksilla on todella kyse kodista lähtemisestä. Se ei ole helppoa nuoremmillekaan, mutta mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä rajumpi stressireaktio on muuttamisesta odotettavissa.
Vanhustyötä tekevät tietävät muuton jopa huonoista oloista parempiin olevan joillekin hengenvaarallinen. Nyt heitetään palvelutalon vanhuksia eri puolille kaupunkia tavallisiin vuokra-asuntoihin.
Kivipuron muutto koskee yhdeksänkymmenen ja sadan ikävuoden välillä olevia, joilla ajan ja paikan taju jo ajoittain hämärtyy. Osaaminen vessaan, ulos tai alas ruokalaan ja vielä takaisin kotiin alkaa olla haasteellista.
Muuttajiksion valikoitu vanhuksia, jotka ovat saaneet arkeensa apua läheisiltään. Koska he eivät ole tarvinneet riittävän monia Kivipuron palveluja tähänkään asti, he voivat siirtyä kaupungin tavallisiin vuokra-asuntoihin muualle. Tämä oli omaisille ja julkisuuteen kerrottu syy muuttoon.
Peruste on ymmärrettävä, mutta hyväksyttävissä vain osittain.
Tottahan Kivipuron henkilökunta on havainnut omaisten säännölliset, jopa päivittäiset käynnit vanhusten luona. Käynnit eivät ole pelkkää kyläilyä, vaan samalla huolehditaan vanhus vessaan, suihkuun, saunaan, puetaan ja talutetaan.
Omaisten vastuunkanto on vähentänyt palvelujen tarvetta. Jos omaiset olisivat jättäneet vanhuksensa niin sanotusti oman onnensa nojaan, heistä moni olisi ollut jo pitkään tehostetun palveluasumisen tarpeessa.
Jatkossa palvelutaloon aiotaan ilmeisesti ottaa nykyasukkaita heikommassa kunnossa olevia.
Muutoksiinon syynsä. Ne eivät tule päättäjille yllätyksenä kuin hirvi tielle. Ihmisiä, joita asia koskee, pitäisi valmistella muutoksiin kaikkein huolellisimmin.
Jos Kivipurossa säilyy jatkossa koti niillä, jotka käyttävät runsaimmin talon palveluja, olisi tästä perusteesta pitänyt ajoissa ilmoittaa. Nyt ylimääräisten palvelujen ostamisen on sanottu olevan myöhäistä.
Nykyiset asukkaat ja heidän omaisensa olisivat kovasti toivoneet, että kaikkien kunto ja selviytymismahdollisuudet itsenäisessä asumisessa olisi kartoitettu perusteellisesti ennen kuin tehdään nimilista lähtijöistä.
Miksi näin ei ole tehty?
Muuttajiksi määrätyiltä vanhuksilta ovat yöunet menneet. Samoin on käynyt heidän omaisilleen. Kivipuron uudistamisessa on edetty epäinhimillisellä tavalla.
Vanhus ei ole huonekalu tai muuttolaatikko, jota voi siirtää kyselemättä paikasta toiseen. Viimeisinäkin elinvuosina on lupa tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Onhan?
MAIJU LEMETTINEN
maiju.lemettinen@i-mediat.fi