Miksi avasit oven?! Tuskamme oli yhteinen, tv-lupatarkastajan ja minun.
Köyhänä opiskelijana olin maksanut televisioluvan vain huhtikuun loppuun. Toukokuun alkupäivinä keräilin kamppeitani muuttaakseni kesäksi kotipaikkakunnalle, kun ovikello soi.
Tarkastajan omatunto ei sallinut katsoa asiaa täysin läpi sormien. Jouduin maksamaan uuden luvan, mutta en muita rapsuja.
Tapaus tuli mieleen, kun työkaveri väitti, että poliisi rikkoo velvollisuuttaan, jos ei rankaise yksisuuntaisella kadulla väärään suuntaan pyöräileviä.
Vastarannan kiiskeni heräsi. Jos jotain opin päntätessäni viitisen vuotta lakien periaatteita oikeustieteellisessä, niin sen, että lait ovat joustavia.
Niiden tulkinnassa voi yleensä käyttää tervettä järkeä.
Tieliikennelaki jättää harkintavaltaa: jos rikkomus on vähäinen, poliisi voi muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa huomautuksen.
Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Esimieheltä kysyttäessä tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että rikkomuksia jätetään huomiotta. Mitä muuta hän voisi sanoa?
Poliisi priorisoi jatkuvasti. Se näkyy esimerkiksi liikennerikkomuksissa vuosina 2011–2015.
Tuskin olemme muuttuneet kuuliaisemmiksi, vaikka ne ja liikenneturvallisuuden vaarantamiset vähenivät Tilastokeskuksen mukaan 500 000:sta 400 000:een.
Viime viikolla ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero listasi asioita, joita voisi siirtää poliisilta muualle. Pienten liikennerikkomusten valvonta sopisi Paateron mielestä kunnille.
Kieltämättä tuntuu kohtuuttomalta, että poliisi pysähtyisi hälytystehtävien lomassa nuhtelemaan väärään suuntaan ajavaa pyöräilijää.
Tämä yleensä tietää muutenkin tekevänsä väärin.
Nuhteita voi jakaa liikenteen tehovalvonnassa, kuten tällä viikolla.
Mutta kuka kunnissa homman hoitaisi?
Parkkipirkkoko juoksisi pysäköintisakkoa kirjoittaessaan välillä pyöräilijän perään?
Taitaa olla tuhoon tuomittu ehdotus, ennen kuin kameravalvonta lisääntyy.
Muidenkin ajatukset ovat kulkeneet samaan suuntaan kuin minun: Keskisuomalainen uutisoi viime vuonna, että liikenneministeriö antaisi pyöräilijöille oikeuden ajaa yksisuuntaisilla kaduilla autoja vastaan.
Tämä vähentäisi jalkakäytävillä pyöräilyä.
Esitys kuuluu tieliikennelain muutospakettiin, joka on edelleen ministeriössä kesken. Siitä ei heru nyt lisätietoa.
Lausuntokierroksella on varmasti tullut eriäviä mielipiteitä. Kuulin yhden heti, kun kerroin esityksestä.
Autoileva kuulijani oli juuri meinannut ajaa vimmatusti väärään suuntaan polkevan naisen päälle. Hänestä pyöräilijät vaarantavat liikenteen.
Silti en suostu paheksumaan, jos poliisi kääntää katseensa suurempiin rikollisiin.
MARJO OIKARINEN