Kansan parissa vaaliteltoilla on saanut kuulla monenlaista murhetta. Mitä kauemmas ajelet kasvukeskuksista, sitä äänekkäämmin kuulee kritiikkiä mm. polttonesteiden hinnasta. Tavallinen, haja-asutusalueella asuva kansalainen tarvitsee autoaan harva se päivä, koska niitä julkisia ei joko kulje tai ne kulkevat ajankohtana, joka ei syrjäseudun asukasta palvele.
Kaikki eivät ihastu ajatukseen sähköauton hankkimisesta, eikä sitä koeta omassa taloustilanteessa edes mahdolliseksi. Lisäksi yhteisauto naapurin kanss, on kaunis ajatus, mutta vanhaa isääni mukaellen: ”Akkakin menöö yhteenen, mutta mikään kones ei.”
Paljon on tullut ihmetystä päättäjien laskutaidosta. Kaikesta ei pysty syyttämään naapurissa käytävää sotaa tai pandemiaa. Jonkinlaista talousosaamista luulisi vaadittavan korkeantason päättäjältä. Viimeisen neljän vuoden aikana Suomen taloutta on hoidettu velanotolla ja EU:n suuntaan on miljardeja lupailtu tekstiviestein. Tuntuu, että päätöksentekijöille on tullut ”nollasokeus”, eikä enää ole käsitetty, kuinka suurista summista oikein on kyse.
Lisäksi velanotossa ei ymmärretä sitä, että korot juoksevat hurjaa vauhtia ja pitäähän velka maksaa joskus takaisin.
Ruokakorin hinta on pompsahtanut ylöspäin ja paljon. Samaan aikaan demareilla on seuraavaan hallitukseen talouden tasapainottamiseksi keinovalikoimassa ruuan alv:n nostaminen. Sähkölaskuhyvityksiä odotetaan omassakin taloudessa paita hampaissa. Jos miettii, että kuuden henkilön taloudessa, kaikki turha kulutus karsittuna, sähkölasku on yli 700 euroa ja maksat sähköyhtiölle 19,90 euroa/kWh, pörssisähkön ollessa aika-ajoin miinusmerkkistä, on helppo ynnätä, että joku vetää välistä ankarasti. Näinä aikoina sähköyhtiöt keräävät ja kansa maksaa. Turpeesta, translaista, vihreästä siirtymästä ja dieselverosta on keskusteltu myös.
Kuka meitä hoitaa vanhana, kun hoitajia ei ole tarpeeksi, on myös puhuttanut ihmisiä. Hoitajavaje on tosiasia ja se ei korjaannu pelkillä puheilla. Hoitajamitoitus, joka runnottiin läpi, on hoitokodeissa varma suonenisku, koska jos mitoitus ei toteudu, ajetaan osasto alas ja asukkaat siirretään muualle, kauas tutuista kotiseuduista. Omaishoitajajien työ nousee arvoonsa tulevaisuudessa yhä enemmän. Vaalien alla heitä muistetaan, mutta sitten on taas hiljaista.
Tulevat vaalit viitoittavat Suomen suunnan ja sen, miten pystymme ratkomaan ongelmia. Päättäjien kannattaa kuunella kansaa ja etenkin vanhuksia. Iän tuomaa elämänviisautta ei löydy oppikirjoista. Se on pitkän elinkaaren korkeakoulu, kiitettävin arvosanoin.
Anne Rintamäki (ps.)
eduskuntavaaliehdokas
Vaasa