Hannes-myrsky sai aikaan paljon tuhoa ja pitkiä sähkökatkoja. Monessa kodissa saatettiin todeta, että 72 tunnin varautumissuositukset olivat jääneet suunnittelun tasolle. Kotitalouksien varautumisen ohella viranomaisilla ja kunnilla on omat vastuunsa kriisitilanteissa. Tässä poikkeustilanteessa monien kuntien toiminta oli luvattoman hidasta.
Samaan aikaan yhdistyksen ja yritykset reagoivat nopeasti. Nuorisoseurat avasivat ovensa lämmittelyä, ruoanlaittoa ja puhelinten latausta varten, ja jotkin alueen yrityksistä tarjosivat tilojaan sähköttömyydestä kärsiville. Kun kunnat vielä pohtivat, pitäisikö tehdä jotain, kylissä ja yhdistyksissä toimittiin jo.
Tämä on keskeinen syy siihen, miksi kuntien tulisi rakentaa systemaattisia varautumiskumppanuuksia kylien, yhdistysten ja yritysten kanssa.
Työssäni Viisas kylä varautuu -hankkeessa sekä valtakunnallisen Kylävara-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä näen jatkuvasti, kuinka suurta kiinnostusta kylissä on turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen. Kyläturvallisuusillat täyttyvät, kyläradioita perustetaan ja kyläturvallisuussuunnitelmia laaditaan ja päivitetään eri puolilla Suomea.
Kylävarassa on kyse yhteisön kyvystä toimia kriisitilanteessa: yhteisestä kokoontumispaikasta, harjoituksista, koulutuksista, naapuriavun sopimisesta, viestintäverkostoista ja varautumista parantavista välineistä.
Ennen kaikkea kylävara on kuitenkin yhteistä tekemistä silloin kun kaikki on hyvin. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja tekevät asioita yhdessä, apu löytyy kriisissäkin nopeasti.
Kunnilla on keskeinen rooli kokonaisturvallisuuden johtamisessa. Siksi olisi aika tunnistaa ja hyödyntää kylissä jo tehtävä työ ja rakentaa pitkäjänteistä, suunnitelmallista varautumiskumppanuutta kylien ja yhdistysten kanssa. Sillä tällainen yhteisöllinen varautuminen vahvistaa myös kuntien kriisinkestävyyttä.