Kyberhyökkäykset ja tietomurrot ovat suomalaisten mielestä maamme lähitulevaisuuden suurin uhka, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreesta kyselystä. 82 prosenttia vastaajista näki uhan erittäin tai melko vakavana.
Toiseksi suurin uhka vastausvaihtoehdoista oli vastaajien mielestä Venäjän poliittinen ja sotilaallinen painostus, jonka 79 prosenttia koki uhkaavana.
Enemmistö vastaajista koki merkittäviksi uhkatekijöiksi myös muun muassa talouskriisin, ristiriidat ja jännitteet kansalaisten keskuudessa sekä energian riittävyyden.
Vähiten huolta herätti Suomen sotilaallinen liittoutuminen ja sitoutuminen kansainvälisiin kriiseihin, jota pelkäsi 25 prosenttia vastaajista. Toiseksi pienin uhka suomalaisten mielestä ovat suuronnettomuudet, jota pelkäsi 31 prosenttia vastaajista. Myöskään demokratian murentumista, terrorismia tai joukkotyöttömyyttä ei koettu lähitulevaisuuden suurimmaksi uhaksi.
Naisvastaajat kokivat uhaksi miehiä enemmän ilmastonmuutoksen, epidemiat, sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymisen, terrorismin sekä suuronnettomuudet. Sen sijaan miehet olivat naisia enemmän peloissaan hallitsemattomasta maahanmuutosta sekä kansainvälisestä rikollisuudesta.
Viime vuoden alkuun verrattuna lähes kaikki uhat koetaan nyt suuremmiksi.
Uhkakuvat eroavat puoluekannoittain
Kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa kyberhyökkäykset ja tietomurrot olivat viiden suurimman uhkakuvan joukossa.
Venäjän sotilaallinen ja poliittinen painostus huoletti kaikkia paitsi vasemmistoliiton tukijoita. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan tukijoita pelotti etenkin kansainvälinen rikollisuus sekä valtion velkaantuminen. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat sen sijaan vastasivat ilmastonmuutoksen ja kansalaisten kahtiajakautumisen olevan keskimäärin huolestuttavampaa.
Vasemmistoliiton tukijat kokivat keskimäärin muita enemmän talouslaman vakavammaksi vaaratekijäksi. Maahan kohdistuvan hallitsemattoman muuttoliikkeen kokivat keskimääräistä suurempana uhkana sekä kokoomuksen että perussuomalaisten kannattajat.
Verian eli entinen Kantar Public haastatteli tutkimukseen runsaat tuhat ihmistä joulukuun alkupuolella. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä.