Kuulankatu 3 on monelle seinäjokelaiselle populaarikulttuurin ystävälle tuttu, sillä osoitteessa sijaitsi kaupungin ensimmäinen disko 1970-luvulla. Nyt tontille nousee kerrostalo.
Vielä muutama vuosi saattoi pitää lähes itsestäänselvyytenä, että Seinäjoen yleisin lintulaji on nostokurki. Tällä hetkellä rakennusalan ahdingossa on ajauduttu niin syvälle, että työn alla olevan asuinkerrostalon löytäminen alkaa olla jo harvinaista, vaikka aseman iso rakennustyömaa hallitseekin keskusta-alueen näkymää.
– Talvea vasten pitää saada mahdollisimman paljon aikaan. Yleensä kerrostalon rakentamisessa kestää noin vuoden päivät. Mahdollisesti ensi vuoden syksyllä on valmista, kertoo Kuulankadun kohteesta Insinööritoimisto Seinäjoen Rakennustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Keijo Kitinoja.
Nelikerroksiseen taloon tulee yhteensä 15 asuntoa.
– Vähän isompia, mitä Seinäjoella on viime aikoina tehty. Sinne tulee kolmioita, kahta huonetta ja keittiöitä, jonka lisäksi ylimpään kerrokseen tulee vielä isompia asuntoja, Kitinoja kertoo.
Pitkän linjan rakennusalan yrittäjä toivoo, että taantuma selättyy mahdollisimman pian.
– Uskalsimme nyt kuitenkin ryhtyä rakentamaan, vaikka kaikkialla mennään toiseen suuntaan, Kitinoja summaa.
Kitinojan mukaan työmaa työllistää yhteensä noin 15 rakentajaa mukaan lukien lvi- ja sähkötyöt.
Monille tuttu tontti
Eläkkeellä oleva toimittaja Turja Turenius asuu Upassa sijaitsevan kerrostalotyömaan vieressä. Rakentamisen edistymisen seuraaminen tuo päiviin mielenkiintoista sisältöä. Turenius käy harva se päivä vaihtamassa kuulumisia rakentajien kanssa.
– Siitä hävisi ensiksi kaksi semmoista aikansa elänyttä taloa, joiden historiaa en sen tarkemmin tunne. Hienoa, että naapuriin tulee ryhdikäs ja tasokas ratkaisu. Tämä tuo myönteistä elämää, eikä Seinäjoella taideta paljon tällä hetkellä tehdä uusia kerrostaloja joidenkin keskeneräisten lisäksi.
Turenius on huomannut lähiympäristöstään Koulukadulta toisenkin pienkerrostalotyömaan, joka on edennyt silmämääräisesti jo aika pitkälle. Kaupungin rakennusvalvonnan mukaan kohdetta urakoi rakennusyhtiö Rakennus K. Karhu,
Tontilla aiemmin sijainnutta Discotheque Jousimiestä muistellaan esimerkiksi 'Muistojen Seinäjoki' dokumenttisarjassa, jossa käsitellään Seinäjoen paikallismenneisyyttä.
Paikallishistoriallisen muistelusarjan konseptista ohjauksesta vastanneen Janiv Oskárin Discotheque Jousimies -jaksossa esiintyvät Rainer Joronen ja Teemu Tuuttila.
Esimerkkejä taantumasta
Yleisimpinä syinä rakennusalaa koittelevalle laskusuhdanteelle esitetään Ukrainan sodan vauhdittamia kustannusten ja korkojen nousua.
Harvoja valonpilkahduksia tarjoaa maakuntakeskuksen vuokra-asuntopulaan tuleva helpotus vuoden 2025 alkuun mennessä. Seinäjoen kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Sevas Kodit Oy rakennuttaa Itikanmäelle kahdeksankerroksisen kerrostalon. Vaasanradan varteen Kärrääjänkadulle valmistuu yhteensä 82 asuntoa, joista valtaosa on yksiöitä.
Rakennus K. Karhulle urakka tarjoaa työtä vähintään 16 kuukaudeksi. Työtä riittää 30–40 henkilölle sekä vastaavalle määrälle aliurakoitsijoita maakunnan alueella. Työmaan ennakoidaan tuovan viidenneksen yhtiön ensi vuoden liikevaihdosta.
Rakennusalan taantuma näkynyt myös Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonnassa.
– Lupahakemuksia on tullut vähemmän, varsinkin omakotitalohankkeet ovat todella vähentyneet, samoin isoja kohteita on siirretty eteenpäin. Toki koko ajan on suunnittelupalavereja tulevista isoista hankkeista, mutta luvan jättäminen siirretty tuonnemmaksi, johtava rakennustarkastaja Katja Helenius summaa.
Rakennusalan taantumaa on konkretisoitunut alueella muutenkin kuin asuin- ja liikerakentamisen pysähtymisenä. Esimerkiksi syyskuussa ruotsalainen Älvsbytalo ilmoitti sulkevansa talotehtaansa Kauhajoella vuodenvaihteessa määrittelemättömäksi ajaksi. Tuotanto keskitetään Ruotsiin ja yli 30 talotehtaan työntekijää irtisanotaan.
Tiistaina puolestaan rakennusjätti YIT kertoi luopuvansa Wasa Station -hankkeesta. Kiinteistö- ja rakennusalan haastava markkinatilanne, sekä nykyinen korkotaso tekivät toteuttamisesta taloudellisesti kannattamatonta.
Suurimmat konkurssiin asetetut yritykset tänä vuonna ovat pääosin olleet rakennusliikkeitä tai rakennusteollisuuden toimijoita. Asiakastieto kertoo, että liikevaihdoltaan suurin oli syyskuussa konkurssiin asetettu Siklatilat, mutta eniten työntekijöitä oli elokuussa kaatuneella Jukkatalolla.
Yleinen täsmälääke suhdanneherkän rakennusalan lamaannukseen on ollut julkisten rakennusprojektien käynnistäminen. Sellaisia ovat vaikkapa lukuisat uimahallihankkeet, joita on käynnissä tai käynnistymässä pohjalaiskunnissa.
Myös Etelä-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi nosti viime kuussa Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa esiin julkisten hankkeiden vauhdittamisen yhdeksi ratkaisuksi rakennusalan ahdinkoon.
– Nyt olisi hyvä aika laittaa vauhtiin julkisia hankkeita, jotka on tehtävä jossain vaiheessa joka tapauksessa. Tiestö esimerkiksi on tässäkin maakunnassa huonossa kunnossa. Se auttaisi osaltaan, kun infraa ryhdyttäisiin laittamaan kuntoon. Maanrakennus- ja kuljetusalan työtilanne paranisi, Niemi pohti.
Juttua päivitetty 9.10. kello 12.59 lisäämällä kommentit Seinäjoen kaupungin rakennusvalvonnasta.
