Oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Kurvisesta (kesk.) tuli tiede- ja kulttuuriministerinä noin kuukausi sitten. Ministerin paikka vapautui, kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko otti valtiovarainministerin salkun Matti Vanhaselta (kesk.), joka siirtyi rivikansanedustajaksi omasta toiveestaan.
Neljättä viikkoa ministerinä oleva Kurvinen on jo ehtinyt olla mukana aloittamassa tapahtumatakuun myöntämistä tapahtumien järjestäjille ja käynnistämässä kulttuurin jälleenrakentamis- ja uudistustyön työryhmää.
Uudistuksia Kurvinen haluaa myös keskustalle tärkeässä aluepolitiikassa.
– Tiedeministerinä haluan sanoa sen, että mun mielestä koulutus on suurin aluepolitiikan väline ja keskustassakin pitäisi ajatella uudella lailla. Totta kai valtion virastojen sijainti on tärkeää ja maanteiden kunto on tärkeää, mutta näiden rinnalle pitäisi nostaa koulutuspaikat, innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen maaseudulla.
Kurvinen kertoo, että tällä viikolla ison askeleen eteenpäin ottaa Pohjois-Norjan mallin mukainen opintolainahyvitys korkeasti koulutetuille osaajille, jotka sijoittuvat harvaan asutuille alueille. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut asiaa yhdessä harvaan asuttujen alueiden työryhmän (Hama) kanssa. Hama on tekemässä tiistaina päätöksen esiselvityksen rahoittamisesta.
– Kun Hama tekee omat päätöksensä, tulemme ministeriössä kesän aikana käynnistämään tästä esiselvityksen. Tarkoitus on saada kokeilulainsäädäntö voimaan tällä vaalikaudella.
Hyvityksen idea on, että korkeasti koulutetuille harvaan asutuille alueille muuttajille voitaisiin opintolaina hyvittää osittain tai kokonaan.
Harvaan asuttujen alueiden työryhmä on selvittänyt ehdotusta ja tilannut siitä lausunnon valtiosääntöoikeuden professori
Ojanen tarkasteli arvioinnissaan vaihtoehtoa, jossa harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle annettaisiin opintolainaa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain.
Ojasen lausunnon mukaan perustuslaki ei estä verohelpotuksia tai muita huojennuksia harvaan asutulle maaseudulle.
Erilaista kokeilulainsäädäntöä, kuten perustulokokeilu, on kuitenkin viime vuosina Suomessa toteutettu.
– On monenlaisia seikkoja, joita täytyy miettiä. Ensinnäkin se, että tuleeko hyvitys kaikille osaajille vai vain tietyille kriittisille aloille, kuten opettajille, lääkäreille ja muille sote-alan osaajille, joista on pulaa maaseudulla. Olisiko rajaus kunta- vai maakuntakohtainen ja millainen olisi tapa, jolla hyvitys maksetaan.
Kurvinen sanoo toivovansa esiselvittäjiltä hahmoteltuja malleja, joista poliittinen linjaus voidaan tehdä.
– Tavoitteeni on, että lainsäädäntö kokeilusta saadaan tällä vaalikaudella valmiiksi ja kokeilu käynnistyy minun ministeriaikanani.
Kurvisen mielestä kokeilun tulee olla kohtuullisen pitkä, mieluiten 3–4 vuotta.
– Ihan vuoden kokeilulla ei saada tuloksia aikaan. Vastavalmistuneiden ja perheiden muuttopäätöksiä ei ihan kuukaudessa tehdä, vaan päätös paluumuutosta voi kypsyä useamman vuodenkin.
Kurvinen kävi äskettäin maakuntamatkalla Kainuussa, jonne koulutettujen paluumuutto olisi hyvin tervetullutta. Tällä hetkellä esimerkiksi Ouluun tai Helsinkiin opiskelemaan lähtevistä sadasta kainuulaisesta nuoresta vain yksi palaa Kainuuseen töihin.
– Se on pysäyttävä luku. Meidän on keksittävä keinoja, joiden avulla paluumuuttajia olisi vaikka 5–10 kappaletta.
Työryhmä pyysi professori Ojaselta lausunnon myös työnantajamaksujen poistosta uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä ja valtion ja kuntien virkamiehille myönnettävästä syrjäseutulisästä.
– Valtion virkamiesten ja työntekijöiden palkat ja yritysten työnantajamaksut eivät kuulu minun salkkuuni, mutta suhtaudun positiivisesti siihen, että hallituksessa uudet keinot etenevät aluepolitiikan osalta, koska myönteistä henkeä on ollut muillakin puolueilla.
– Vaikka meillä on talouspolitiikasta ollut matseja ja hyvinkin erilaista ajattelua, niin alueellinen tasa-arvo ja koko Suomen puolustaminen on ollut helpompaa nyt kuin joissakin muissa hallituksissa.
Keskustalla ja sdp:llä on ollut hallituksessa erilaiset näkemykset koronan vuoksi tehtyjen matkustusrajoitusten purusta. Kurvinen sanoo, että hän ei halua uutena ministerinä lähteä avaamaan asetelmia julkisuuteen.
– Totean vain sen, että rajoituksia pitää pystyä vastuullisesti löyhentämään, että Suomessa päästään normaaliin elämään terveysturvallisesti kiinni.
Tiedeministerinä hän muistuttaa, miten valtavan tärkeää Suomeen on saada kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Matkustusrajoituksissa pitää huomioida, että kansainvälisiä tutkijat ja opiskelijat pääsevät Suomeen.
Kirsi Turkki
