Kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) on tyytyväinen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) vastaukseen Kurvisen kirjalliseen kysymykseen turkiselinkeinon kehittämisestä ja tulevaisuudennäkymistä.
Kurvinen kysyi 30. kesäkuuta kirjallisesti hallituksen kantaa turkistarhaukseen. Syynä kysymykseen oli, että hallitusohjelmassa ei mainita turkistaloutta.
– Mielestäni hallituksen linja turkiselinkeinolle on hyvä. Hallitus tunnustaa alan merkittävyyden korostamalla tuotantoalaa yhtenä niistä harvoista, joka on kasvattanut vientitulojaan voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien, kun vastaavasti samaan aikaan Suomen kokonaisviennin arvo on pienentynyt ja kauppatase kääntynyt negatiiviseksi, Kurvinen sanoo.
Kurvinen on erityisen mielissään, että Tiilikainen mainitsee esimerkkinä vastauksessaan Suomen viennin Kiinan markkinoille, jonne turkisnahat olivat toiseksi suurin vientituote paperimassan jälkeen.
– Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina on hyvä muistaa, että tämä pääasiassa perheyrittäjien harjoittama elinkeino tuo yksistään noin 300 miljoonan euron vientitulot, ja sen alueellinen vaikutus on huomattava.
Turkistuotanto on alueellisesti erittäin keskittynyt Pohjanmaalle, jossa muun muassa on neljä kuntaa, joissa kunnan verotuloista yli 10 prosenttia tulee turkiselinkeinosta.
Tiilikainen sanoo vastauksessaan, että hallituksen toimenpiteet turkistuotannon edistämiseksi liittyvät yritysten rahoitukseen ja oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistamiseen. Toimenpiteet vaikuttavat erityisesti aloittaviin tai sukupolvenvaihdosta tekeviin sekä nopean kasvun yrityksiin.
Ministerin mukaan myös rakenteellisilla uudistuksilla ja hallituksen toimilla sääntelyn ja normien purussa vaikutetaan myös turkistuotannon toimintaedellytyksiin. Lisäksi vastauksessa mainitaan, että koulutuksen uudistaminen parantaa myös turkistuotannon toimintaedellytyksiä lähentämällä koulutusta ja työelämää toisiinsa sekä vastaamaan paremmin työelämän osaamisen tarpeita.