Kurdit ovat olleet eräs avainryhmistä Syyrian sisällissodassa, ja kurdijohtoinen SDF-liittouma on yksi avainpelureista, kun Syyrian uutta hallintoa rakennetaan Bashar al-Assadin hallinnon raunioille. Mitä Syyrian kurdit tavoittelevat ja mikä heidän roolinsa uudessa Syyriassa on?
Syrjitty vähemmistö
Kurdit ovat vähemmistönä kaikissa asuttamissaan maissa, myös Syyriassa. Osmanien imperiumin sorruttua ensimmäisen maailmansodan myötä kurdit jäivät ilman omaa valtiota, jota länsivallat olivat heille lupailleet. Tämän seurauksena Syyrian väestöstä noin 10 prosenttia on kurdeja.
Kurdit ovat olleet arabienemmistöisessä maassa kielellisesti ja kulttuurisesti syrjittyä väestöä, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Esimerkiksi kurdin kieltä ei perinteisesti ole pystynyt opiskelemaan koulussa. Kurdien asema heikentyi entisestään vuoden 1962 väestönlaskennan yhteydessä, kun noin 120 000 kurdia menetti Syyrian kansalaisuuden.
Syyria myös hyödynsi kurdeja poliittisessa pelissään Turkkiin nähden. Syyria esimerkiksi salli Turkissa terroristijärjestönä pidetyn Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n toimia Syyriassa 1990-luvun lopulle asti, kunnes Syyrian ja Turkin välit lämpenivät.
Sisällissota avasi oven
Pääosa Syyrian kurdeista on asunut suurissa kaupungeissa Damaskoksessa ja Aleppossa sekä muutamalla hajanaisella alueella maan pohjois- ja itäosassa lähellä Turkin rajaa.
Al-Assadin hallinnon vastaisten protestien alkaessa 2011 kurdit eivät olleet mielenosoitusten ajureina, mutta protesteja oli myös kurdialueilla. Mielenosoitukset johtivat lopulta sisällissotaan, ja näihin aikoihin aloittivat toimintansa kurdien YPG-joukot.
YPG:n tavoitteena oli puolustaa Pohjois-Syyrian kurdialueita al-Assadin hallinnon ottaessa yhteen kapinallisten kanssa. YPG:n riveissä on taistellut myös arabeja, mutta enemmistö joukoista on kurdeja.
Vuonna 2012 hallinnon joukot vetäytyivät kurdialueilta, ja seuraavana vuonna kurdit perustivat Pohjois- ja Itä-Syyriaan oman autonomisen hallintonsa. Tällä alueella on toteutettu pitkälti PKK:n ihanteiden mukaista demokraattista konfederalismia, ja kurdit ovat rakentaneet sinne omanlaisensa hallintorakenteet.
Nyrkki Isisiä vastaan
Syyrian kurdien saama kansainvälinen huomio kasvoi 2014, kun äärijärjestö Isis otti laajoja alueita haltuunsa Syyrian itäosissa ja uhkasi monia kurdien asuinalueita. Kurdijoukoista tuli Yhdysvaltain johtaman liittouman pääkumppani taistelussa Isisiä vastaan.
Kurdijoukot tekivät pääosan likaisesta työstä, kun liittouma valtasi alueet Isisiltä takaisin ja nujersi äärijärjestön lähes tyystin. Keskellä Isisin-vastaista taistelua vuonna 2015 perustettiin kurdialueilla SDF (Syrian Democratic Forces) -liittouma, jonka joukoista pääosan muodostavat YPG:n taistelijat.
Kurdit saivat näinä vuosina maineen järjestäytyneinä ja tehokkaina taistelijoina. Väitöskirjatutkija Hyypän mukaan tässä auttoi se, että kurdit olivat monia muita Syyrian ryhmittymiä yhtenäisempiä.
– He olivat pystyneet rakentamaan yhteiskuntaa ja hallintoa haluamallaan tavalla paljon pidempään, ja myös kouluttamaan joukkoja.
Syyrian kurdit saivat myös aseellista tukea ja koulutusta Turkin puolelta PKK:lta. Lisäksi heitä auttoivat Yhdysvaltain johtaman koalition ilmatuki ja sotilasneuvonantajat.
Isisiä nujertaessaan kurdijoukot valtasivat Syyrian itäosasta selvästi suuremman alueen kuin millä kurdeja perinteisesti oli asunut. Tässä yhteydessä SDF:n hallinnon alaisuuteen tuli myös paljon arabiväestöä.
Osa arabeista on kokenut, että SDF on johtanut nimenomaan kurdihallintoa, jossa muut väestöryhmät eivät ole olleet edustettuina.
Turkki vastustaa
SDF on ollut lännelle tärkeä kumppani, mutta Turkki suhtautuu siihen vihamielisesti ja pyrkii rajoittamaan sen valtaa. Kurdien autonomiaa vastustava Turkki katsoo SDF:n olevan PKK:n jatke. Turkki onkin Syyrian sisällissodan aikana tehnyt Syyrian puolelle maaoperaatioita luodakseen rajan tuntumaan puskurivyöhykkeen.
Turkin tukemat SNA-joukot ovat taistelleet SDF:ää vastaan viime päivinäkin al-Assadin hallinnon kaaduttua. Taisteluja on käyty etenkin Manjibin kaupungissa.
Keskiviikkona SDF ja SNA sopivat Yhdysvaltojen välittämän tulitauon. Kurdiväestöä on evakuoitu alueilta Turkin tukemien ryhmien tieltä.
Vaikea palapeli
Al-Assadin hallinnon kaaduttua ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Vanhan hallinnon kaatoivat islamistiryhmä Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) johtamat kapinalliset, mutta merkittävä osa Syyriasta on edelleen SDF:n hallussa.
Uutta hallintoa rakennetaan Damaskoksessa HTS:n johdolla, mutta vielä on epäselvää, mikä kurdien osa uudessa Syyriassa on. Julkisesti HTS on luvannut, että uusi hallinto kunnioittaa kaikkien ryhmien oikeuksia.
– Monet näistä ryhmistä ovat taistelleet vastakkain tässä vuosien aikana. Näiden yhteensovittaminen on iso haaste, sanoo Hyyppä.
Hän muistuttaa, että SDF:n hallitsemilla alueilla on rakennettu nyt jo vuosien ajan hyvin omanlaisia hallintorakenteita. Ne poikkeavat merkittävästi muusta Syyriasta ja niistä rakenteista, joita HTS viime vuosina rakensi hallitsemilleen alueille Idlibissä.
Autonomia tai itsenäisyys
Monien kurdien pitkän tähtäimen tavoitteena on ollut itsenäisen Kurdistanin valtion perustaminen. Hyypän mukaan sisällissodan aikana on näyttänyt siltä, että vahva itsehallintokin riittäisi Syyrian kurdeille. Sellaista ratkaisua he hakivat myös al-Assadin hallinnon kanssa.
Hyyppä näkee, että myös nykyisessä tilanteessa SDF toivoo, että Syyrian kurdeille saataisiin jonkinlainen autonomia. Esimerkiksi kurdin kielen aseman turvaaminen on heille tärkeää.
– Toisaalta siellä idässä on öljy- ja kaasuvaroja, jotka ovat tärkeitä koko Syyrian taloudelle, Hyyppä sanoo.
– Miten niistä saadaan varat jaettua oikeudenmukaisesti kaikille ihmisille? Ettei käy niin, että varat menevät pelkästään länteen, eikä kurdeille jää mitään. Mutta ei myöskään niin, että itsehallinto pystyy laittamaan öljyhanat kiinni, jos meno ei miellytä. Sekin voi olla potentiaalinen tulevan konfliktin lähde.