Ylinopeutta ajaneiden turmakuljettajien osuus kasvoi viime vuonna poikkeuksellisen korkeaksi, kertoo Onnettomuustietoinstituutti tiedotteessaan.
Myös alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutettujen liikenneonnettomuuksien osuus kasvoi.
Tiedot perustuvat instituutin vuosiraporttiin, jossa on selvitetty kuolonkolarien taustoja.
Ylinopeutta ajaneiden onnettomuuden aiheuttaneiden kuljettajien osuus on vaihdellut instituutin mukaan viime vuosina 40–50 prosentin välillä, kun viime vuonna turmakuljettajista 59 prosenttia ajoi ylinopeutta.
Valtaosa heistä ylitti nopeusrajoituksen yli 30 kilometrin tuntivauhdilla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kuljettajien osuus ylinopeutta ajaneista turmakuljettajista kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden.
Alkoholin vaikutuksen alaisena ajoi kolmannes kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Kaikkiaan päihtyneitä onnettomuuden aiheuttaneita kuljettajia oli noin 40 prosenttia.
Lisää kameroita liikenteeseen
Poliisihallituksesta kerrotaan, että poliisi yrittää tehostaa liikennevalvontaa kohdentamalla muiden tehtävien parissa työskentelevien poliisien aikaa liikennevalvonnan piiriin.
– Tarkoituksena on, että silloin kun poliiseilla on vapaata työaikaa, he voisivat nipistää siitä aina pienen pätkän liikennevalvontaan, poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa toimintatapa on jo käytössä muutamissa poliisilaitoksissa ja sitä aiotaan laajentaa.
– Kyllä toiminta ensi vuoden puolella jo kentällä näkyy, Katajisto arvioi.
Hallitusohjelmassa luvataan lisätä poliisien määrää, mutta siitä, mihin poliisien toimintaan resurssit kohdistuisivat, ei Katajiston mukaan ole vielä tarkkaa tietoa.
Poliisi on Katajiston mukaan lisäämässä tolpissa olevien automaattivalvontakameroiden määrää useilla kymmenillä kappaleilla. Tällä hetkellä kameroita on Katajiston mukaan Suomen teiden varsilla noin 274 kappaletta ja autoon sijoitettuna 27 kappaletta.
Uusista kameroista on Katajiston mukaan menossa parhaillaan kilpailutus, jonka tuloksena ensi vuoden aikana on määrä sopia uusien automaattivalvontakameroiden hankkimisesta.
Kesällä enemmän riskikäyttäytymistä
Yleisimmät onnettomuustyypit olivat Onnettomuustietoinstituutin mukaan vastakkaisiin ajosuuntiin ajaneiden ajoneuvojen törmäykset, joita oli viime vuonna vajaa puolet onnettomuuksista. Toiseksi yleisimpiä olivat suistumisonnettomuudet, joita oli onnettomuuksista noin kolmannes.
Lumisissa tai jäisissä sääoloissa tapahtui alle viidennes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, kun taas kolmannes onnettomuuksista ajoittui kesäkuukausille.
− Talvella kuljettajat usein ajavat varovasti ja tyypillisemmin rytisee vain pelti, kesällä taas otetaan riskejä ja ajetaan kesäyössä päihtyneinä ilman turvavöitä, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola sanoo tiedotteessa.
Parempi suojautuminen olisi pelastanut
Kolmannes kuolonkolareissa osallisena olleista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista ja matkustajista ei käyttänyt turvavyötä.
Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan 17 ihmistä olisi voinut selvitä hengissä, jos heillä olisi ollut käytössään turvavyö.
− Turvatyyny tai mikään uusi teknologia ei auta, jos vyö ei ole kiinni ja ihminen ei pysy paikallaan ajoneuvossa, Sihvola muistuttaa.
Liikenneonnettomuuksissa kuoli 11 polkupyöräilijää, joista vain kaksi käytti kypärää.
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät
Onnettomuuksien määrä väheni viime vuonna 32 onnettomuudella vuoteen 2021 verrattuna.
Kun ajonaikaiset sairauskohtaukset suljetaan pois, vuonna 2022 tapahtui 160 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa kuoli 176 ihmistä. Näistä 146 ihmistä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita kuoli 17 ja polkupyöräilijöitä 11. Lisäksi sähköisillä kulkuvälineillä kulkeneita kuoli kaksi.
Vuonna 2022 tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 189 kuolonkolaria, joissa kuoli 205 ihmistä. Raportissa oli mukana kuolonkolareita, joissa epäillään tietoista toimintaa.
Apua vaikeassa tilanteessa antaa Suomessa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelin, jonka suomenkielinen linja on auki vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua myös ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Kielilinjat ovat auki 20 tuntia viikossa.