Seuraavat kuntavaalit käydään vasta ensi vuoden huhtikuussa mutta keskustelu on jo käynnissä. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että nykyiset päättäjät muuttuvat tästä eteenpäin erittäin varovaisiksi päätöksenteossa. Äänestäjät voivat nimittäin muistaa, hyvällä tai pahalla, nyt tehtyjä päätöksiä.
Vaalien jälkeen kestää vähintään kuukauden, ennen kuin on sovittu siitä, ketkä istuvat missäkin elimessä ja siinä vaiheessa olemme kesän kynnyksellä, josta seuraa kolmen kuukauden seisaus, mikä siis tarkoittaa, että päätöksenteko voi olla aika kipsissä vuosi eteenpäin. Se ei ole välttämättä hyvä demokratian kannalta.
Itsestään selviä vaaliteemoja ovat kestosuosikit talous, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutusasiat ja, ehkä, kuntaliitokset. Talouteen voidaan vaikuttaa kunnallisella tasolla mutta tällä kertaa tilanne on huomattavasti epäselvempi kuin aikaisemmin, koska suuri osa talouteen vaikuttavista asioista siirtyy maakunnalle kesken kauden. Sama pätee sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Moni ehdokkaista kertoo varmasti äänestäjilleen halustaan vaikuttaa vielä parempaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon omassa kunnassa mutta tässä asiassa on tärkeä avoimesti kertoa äänestäjille, mistä on kyse.
1.1.2019 lähtien, siis vuosi ja kolme kuukautta vaalien jälkeen, kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä (ennalta ehkäisevää työtä lukuun ottamatta) siirtyy maakunnalle ja kunnalla ei ole sen jälkeen mitään tekemistä sektorin kanssa. Jotkut koulutusasiat jäävät kuntatasolle. Olisi siis hyvä enemmänkin miettiä uutta kuntaa ja mitä siinä on tarjottavana kansalaisille.
Kuntaliitosasia toistuu sopivin väliajoin. Tämän lehden palstoilla on viime aikoina rummutettu aika lailla siitä, että muutamat luottamusjäsenet Mustasaaren puolella ovat ilmoittaneet olevansa valmiit aloittamaan keskustelut mahdollisesta kuntaliitoksesta, ottamatta kuitenkaan kantaa kysymykseen, ovatko itse liitoksen puolesta vai vastaan. Muutama päivä sen jälkeen, kun asiasta kerrottiin Pohjalaisen palstoilla, Vasabladetin yleisö-palstalla oli 20 mustasaarelaisvaltuutetun kannanotto, jossa ilmoittivat olevansa asiasta toista mieltä. Tästä tärkeästä viestistä Pohjalaisessa ei ole kerrottu.
Keskustelulle olisi hyödyksi, mikäli myös kielteisistä kannanotoista kerrottaisiin avoimesti. Lukijat, jotka eivät seuraa Vasabladetia, voivat muuten saada käsityksen, että Mustasaaressa olisi tapahtunut jotain todella mullistavaa, mutta näinhän ei ole. Mustasaaren kuntastrategia, jota hyväksyttiin 2015, lähtee siitä, että kunta pysyy itsenäisenä. Tämä asiakirja on valtuustossa hyväksytty yksimielisesti.
On sinänsä hyvä, että asiasta keskustellaan. Minunkin mielestäni kuntaliitos olisi pitänyt tehdä ajat sitten, mutta on hyvä huomioida realiteetit. ”Asioista perillä olevat lähteet”, jotka uskovat tietävänsä asioista enemmän kuin muut, ovat sitä mieltä, että jos ja kun Mustasaari liitetään Vaasaan, Maalahti, Laihia ja Vöyri seuraavat automaattisesti. Voi olla, että näin on, mutta kyseisten kuntien strategioiden mukaan kunnat pysyvät itsenäisinä. Ehkä heitä ei edes kiinnosta, että Vaasa ja Mustasaari liittyvät toisiinsa. Se voisi lisätä paineita suuntaan, joka ei ole nykypäättäjien tahdon mukaista.
Seuratkaamme maailman menoa vaaleja odotellessa.
HANS FRANTZ