SDP tavoitteli kuntavaaleissa historiallista läpimurtoa Helsingissä, mutta ei lopulta kyennyt syrjäyttämään pääkaupungin perinteistä ykköspuoluetta. Kun äänistä oli laskettu 100 prosenttia, oli kokoomus noussut johtoon 24,0 prosentilla äänistä. Ääntenlaskennan alussa ykkössijaa pitäneellä SDP:llä oli 23,2 prosenttia.
Molemmille puolueille oli tulossa 21 valtuustopaikkaa.
SDP valtasi peräti kahdeksan lisäpaikkaa valtuustossa ja kokoomus menetti kaksi. Kaupungin ääniharavaksi oli nousi SDP:n pormestariehdokas, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.
Kolmannesta sijasta käytiin ankara taistelu vasemmistoliiton ja vihreiden välillä. Vasemmistoliitto otti johdon illan alussa, mutta vihreät kirii ääntenlaskennan edetessä ohi. Vihreät sai 17,9 prosenttia äänistä, vasemmistoliitto 17,1 prosenttia. Vasemmistoliiton paikkaluku kasvoi neljällä ja vihreät menetti kaksi. Vihreille oli luvassa 16 valtuustopaikkaa, vasemmistoliitolle 15.
Perussuomalaiset romahti pääkaupungissa. Ääniosuus suli 5,5 prosenttiin, ja paikkamäärä oli laskemassa yhdeksästä neljään.
Hallituspuolueista myös RKP menetti asemiaan Helsingissä. Ääniosuus laski 5,2 prosenttiin, ja valtuustopaikkojen määrä jäi neljään.
Myös Liike Nyt koki selvän tappion. Jäljelle jäi vain puheenjohtaja Harry Harkimon valtuustopaikka, kun puolue edellisissä kuntavaaleissa sai kolme valtuutettua.
Ilmari Nurminen Tampereen ääniharavana
Kun Tampereen kuntavaaliäänistä oli laskettu 100 prosenttia, SDP voitti 29 prosentilla äänistä. Viime kuntavaalit Tampereella voittaneen kokoomuksen äänisaalis oli 25 prosenttia.
Tampereen pormestariksi nousi vaalituloksen perusteella Ilmari Nurminen (sd.), joka sai myös Tampereen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Väistyvän pormestarin Kalervo Kummolan (kok.) henkilökohtainen äänimäärä oli Tampereen toiseksi suurin.
Ilmari Nurminen, 34, on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja myös aluevaltuutettu. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden kandidaatti. Oman poliittisen uransa ohella Nurminen tunnetaan muun muassa entisen pääministerin Sanna Marinin ystävänä ja biletyskaverina.
Nurmisen tilalle eduskuntaan nousee Hanna Laine. Laine on 53-vuotias lähihoitaja ja Tampereen itäpuolella sijaitsevan Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Tampereen nykyinen pormestari Kalervo Kummola, 79, tunnetaan pitkän linjan jääkiekkovaikuttajana ja kokoomuspoliitikkona. Tampereen pormestariksi Kummola nousi viime eduskuntavaalien jälkeen, kun pormestariksi alun perin valittu Anna-Kaisa Ikonen (kok.) valittiin eduskuntaan.
Vihreiden äänisaalis on Tampereella tässä vaiheessa 17,3 prosenttia, vasemmistoliiton 11,8 prosenttia, perussuomalaisten 7,0 prosenttia, keskustan 4,7 prosenttia, kristillisdemokraattien 3,6 prosenttia ja RKP:n 0,3 prosenttia.
Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan 67 valtuutettua. Ääntenlaskun perusteella demarit saivat 20 paikkaa, kokoomus 17, vihreät 12, vasemmistoliitto 8, perussuomalaiset 4, keskusta 3, kristillisdemokraatit 2 ja RKP yhden. Kokoomus ja RKP ovat Tampereella vaaliliitossa, joka vaikuttaa tällä kertaa toimivan RKP:n eduksi.
Demarien paikkamäärä Tampereen valtuustossa on kasvamassa kolmella edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Perussuomalaisten pudotus on suuri: viisi menetettyä paikkaa.
SDP voitti Turussa
Turussa SDP sai suurimman osuuden kaupungin äänistä. SDP:n osuus äänistä oli 23,5 prosenttia.
SDP sai kolme lisäpaikkaa. Tulos on huomattavan hyvä SDP:lle, joka on ollut suosituin puolue Turussa viimeksi lamavuonna 1992. Puolue tuli viime kuntavaaleissa Turussa toiseksi.
Toisena oli kokoomus, jonka osuus äänistä oli 21,5 prosenttia. Kokoomus menetti tuloksen perusteella yhden valtuustopaikan. Tuloksen perusteella Turun pormestariksi nousee nykyinen apulaispormestari Piia Elo (sd.). Yleensä eniten ääniä saaneen puolueen pormestariehdokas aloittaa pormestarisopimusneuvottelut.
Kaupungin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi oli nousi vihreät, jolle tuli 16,3 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitolle tuli 14,2 prosenttia äänistä. Perussuomalaisten osuus äänistä oli 8,3 prosenttia. RKP:n osuus äänistä oli 5,0 prosenttia.
Turun ääniharaviksi nousivat kansanedustaja Aki Lindén (sd.) ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
Valtuustopaikka meni myös vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaholle, joka oli ehdolla kuntavaaleissa Asukkaiden Turku -listalta.
Vantaalla SDP nousi suurimmaksi
Vantaalla SDP:n otti vaalivoiton. Demareiden äänisaalis oli 30,5 prosenttia. SDP:n kannatus oli nousemassa 7,9 prosenttia.
Tuloksella SDP noussee kokoomuksen ohi Vantaan kaupunginvaltuuston suurimmaksi puolueeksi. Kokoomus ehti olla ykköspaikalla vain yhden valtuustokauden ajan, sillä demarit voittivat Vantaalla vuoden 2017 kuntavaalit. Kokoomuksen äänisaalis oli 25,7 prosenttia.
Reilusti kärkikaksikon takana oli vihreät 13,3 prosentin ääniosuudella.
Hallituspuolue perussuomalaiset oli kärsimässä kovan tappion Vantaalla. Puolueen äänisaalis oli 9,7 prosenttia, kun edellisissä kuntavaaleissa kannatus oli 7,7 prosenttiyksikköä suurempi. Puolue menetti 5 valtuustopaikoistaan.
SDP sai viisi lisäpaikkaa kaupunginvaltuustoon. Kokoomus paikkamäärä pysyi entisellään.
Vasemmistoliitto keräsi 8,6 prosentin ääniosuuden, keskusta 4,6 prosentin, kristillisdemokraatit 3,1 prosentin ja RKP 2,5 prosentin.
Vantaan ääniharavaksi nousi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman yli 5 000 äänellä. Toiseksi eniten ääniä sai kokoomuksen Mika Kasonen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) oli kolmas.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd.) nousi ensimmäisellä yrityksellä Vantaan kaupunginvaltuustoon.
Vantaan äänestysprosentti oli 45,7.
Demarien osuus Jyväskylän äänistä noin neljännes
SDP:n osuus Jyväskylän äänistä on 23,6 prosenttia. Puolueen paikkamäärä kaupunginvaltuustossa kasvoi kolmella.
Toiseksi suurimmaksi Jyväskylässä nousi keskusta, jonka osuus äänistä oli 17,6 prosenttia. Kokoomuksen äänisaalis oli 17,3 prosenttia, vasemmistoliiton 13,4 prosenttia, vihreiden 15,5 prosenttia, kristillisdemokraattien 5,2 prosenttia ja perussuomalaisten 5,8 prosenttia.
Keskustan ääniharava Jyväskylässä on konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen, joka haali lähes 1 850 ääntä.
Jyväskylän kaupunginvaltuustoon valitaan 63 valtuutettua. Paikkoja on neljä vähemmän kuin päättyvän vaalikauden valtuustossa.
SDP on saamassa Jyväskylässä 16 paikkaa, keskusta 11 paikkaa, kokoomus 11 paikkaa, vihreät 10 paikkaa, vasemmistoliitto 9 paikkaa, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kumpikin 3 paikkaa.
Kokoomuksen paikkamäärä näyttäisi putoavan kahdella ja keskustan nousevan kahdella. Vasemmistoliitto olisi saamassa Jyväskylässä kaksi paikkaa lisää ja vihreät menettämässä saman verran. Perussuomalaisten paikkamäärä on romahtamassa yhdeksästä kolmeen, kristillisdemokraatit ovat menettämässä yhden paikan.
Porissa SDP:lle noin kolmannes äänistä
Porissa SDP pysyi kuntavaaleissa tukevasti suurimpana puolueena. SDP:n osuus Porin äänistä oli 31,5 prosenttia, kun äänistä oli laskettu 100 prosenttia. Tulos oli yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kuntavaaleissa.
Toiseksi suurin puolue oli kokoomus 22,3 prosentin ääniosuudella. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi vasemmistoliitto 13,0 prosentin osuudella äänistä. Keskusta sai 9,9 prosenttia äänistä.
Perussuomalaiset hävisi kaupungissa roimasti ja jäi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten osuus äänistä oli 8,6 prosenttia, kun viime vaaleissa puolue sai 18,5 prosenttia äänistä. Puolue menetti peräti kuusi paikkaa kaupunginvaltuustossa.
Myös vihreiden kannatus laski selvästi. Vihreiden osuus äänistä oli 8,6 prosenttia. Puolue menetti kaksi valtuustopaikkaa.
Kaupungin kirkas ääniharava oli kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) lähes 2 000:lla äänellä. Läpi meni myös kansanedustaja Mari Kaunistola (kok.).
Lahdessa SDP selkeässä johdossa
Lahdessa SDP vahvisti kuntavaaleissa asemaansa kaupungin suurimpana puolueena. Kun äänistä on laskettu 100 prosenttia, SDP sai 31,8 prosenttia äänistä. Toiseksi tulleen kokoomuksen äänisaalis on 24,8 prosenttia.
Sitoutumattomien Pro Lahti -yhteislista sai 8,0 prosenttia äänistä ja viisi paikkaa.
Neljään paikkaan pääsivät vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.
SDP sai kaupunginvaltuustoon neljä lisäpaikkaa, kokoomus kaksi ja vasemmistoliitto yhden.
Vihreillä oli 7,8 prosentin kannatus, mikä tarkoitti puolueelle yhden valtuustopaikan menetystä.
Lahdessa kuntavaalien suurimmaksi häviäjäksi jäi perussuomalaiset. Puolueen valtuustoryhmän koko oli kutistumassa kymmenestä valtuutetusta neljään.
Kristillisdemokraatit sai 6,8 prosentin äänipotin ja keskusta jäi Lahdessa 4,5 prosentin kannatukseen. Puolue menetti yhden neljästä valtuustopaikastaan.
Lahden äänikuninkaaksi oli nousemassa kansanedustaja Mika Kari (sd.) yli 2 000 äänellä. Hän oli puolueensa ääniharava Lahdessa myös viime kuntavaaleissa.
Ensikertalaisena valtuustoon oli nousemassa kiekkovaikuttaja ja yrittäjä Pasi Nurminen (kok.).
Kokoomus säilyi ykkösenä Espoossa
Kokoomus säilytti kuntavaaleissa paikkansa Espoon ykkösenä. Kokoomukselle kertyi 35,1 prosenttia äänistä ja 28 paikkaa kaupunginvaltuustossa. Ääniosuus jäi 0,7 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin edellisissä kuntavaaleissa.
Kakkossijalle kiri vihreät 19,2 prosentin ääniosuudella ja 15 paikalla. Kolmas oli SDP 18,6 prosentin ääniosuudella. Demarit kasvatti ääniosuuttaan 5,1 prosenttiyksiköllä. Valtuustopaikkoja tuli neljä lisää.
Perussuomalaisten äänisaalis oli kehno. Ääniosuus oli 5,7 prosenttia, peräti 4,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Valtuustopaikkoja sille jäi vain puolet aiemmasta eli neljä.
Vasemmistoliitto kasvatti ääniosuuttaan 4,5 prosenttiin ja sai kolme paikkaa. Liike Nyt putosi kokonaan pois ja menetti molemmat valtuustopaikkansa. Liike Nytin kanssa vaaliliitossa ollut liberaalipuolue sai yhden paikan.
Espoon suurimmaksi ääniharavaksi nousi kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll.
Oulussa kokoomus niukkaan voittoon
Oulussa keskusta ja kokoomus kävivät kuntavaaleissa tiukan taiston. Molemmat puolueet saivat 21,3 prosentin osuuden äänistä ja 15 valtuustopaikkaa. Kokoomus oli suurempi 50 äänen erolla.
SDP ei tule kaukana kärkikaksikon perässä 19,6 prosentin äänimäärällään.
SDP sai 13 paikkaa, mikä on peräti viisi enemmän kuin nykyisin.
Neljäntenä oli vasemmistoliitto 13,9 prosentin äänimäärällä. Puolue oli säilyttämässä yhdeksän paikkaansa valtuustossa.
Vihreät oli saamassa Oulun äänistä 13,0 prosenttia, perussuomalaiset 8,0 prosenttia ja kristillisdemokraatit 1,7 prosenttia. Vihreät piti valtuustossa kaikki yhdeksän paikkaansa, perussuomalaiset menetti yhdeksästä paikastaan neljä. Kristillisdemokraatit piti ainoan valtuustopaikkansa.
0,2 prosentin kannatukseen jäänyt Liike Nyt menetti valtuutettunsa.
Oulun ääniharavaksi oli nousemassa kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Tytti Tuppurainen (sd.). Aiemmin Oulun äänikuningattarena tunnettu vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti kuntavaalit tällä kertaa väliin.
Ensikertalaisena valtuustoon oli nousemassa sosiaalisesta mediasta tuttu palomies Harri eli Harri Minkkinen (sd.)
Viime kuntavaaleissa keskusta piti Oulussa niukasti kiinni kärkipaikastaan kokoomuksen kiriessä lähes rinnalle. Nyt roolit vaihtuivat. Molemmilla puolueilla on ollut väistyvässä kaupunginvaltuustossa 15 paikkaa, SDP:llä kahdeksan.
Perussuomalaiset nousi viime kuntavaaleissa Oulun kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, mutta tällä kertaa puolueen kannatus koki kovan kolauksen. Keskustasta perussuomalaisiin loikannut kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pekka Aittakumpu kuitenkin pysyi valtuustossa.
Kuopiossa keskusta piti paikkansa suurimpana puolueena
Kuopiossa keskusta oli suurin puolue 27,1 prosentin osuudella. SDP oli toiseksi suurin 22,9 prosentin osuudella.
Sosiaalidemokraatit nousi kokoomuksen ohi Kuopion kaupunginvaltuuston toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Kokoomuksen kannatus oli 20,0 prosenttia.
Keskustan vahvaa asemaa voi pitää hienoisena yllätyksenä, sillä maaliskuun lopulla julkaistussa Savon Sanomien Tietoykköseltä tilaamassa vaaligallupissa keskusta oli toisena SDP:n jälkeen.
SDP nosti kannatustaan lähes seitsemällä prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kuntavaaleista. Myös keskusta lisäsi ääniosuuttaan reilusti.
Vihreiden ääniosuus oli 12,0 prosenttia ja vasemmistoliiton 7,6 prosenttia.
Keskusta sai kolme ja SDP neljä paikkaa lisää. Kokoomuksen paikkamäärä säilyi ennallaan.
Perussuomalaisista tuli Kuopiossa kuntavaalien suurin häviäjä. Perussuomalaisten ääniosuus oli 5,3 prosenttia, jolla se saisi kolme kunnanvaltuuston paikkaa. Pudotusta viime kuntavaaleista tuli peräti 7,9 prosenttiyksikköä. Paikkamäärässä tämä tarkoitti viiden vähennystä.
Kristillisdemokraattien kannatus oli 4,5 prosenttia.
Kuopion ääniharava oli keskustan Vesa Linnanmäki. Eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden kärki muuttui Kuopiossa täysin. Viime kuntavaalien äänikuningas, kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi oli kärkikolmikon ulkopuolella. Kakkos- ja kolmossijalla viime vaaleissa olleet kansanedustajat Minna Reijonen (ps.) ja Laura Meriluoto (vas.) eivät asettuneet ehdolle kuntavaaleihin.