SDP tavoitteli kuntavaaleissa historiallista läpimurtoa Helsingissä, mutta ei lopulta kyennyt syrjäyttämään pääkaupungin perinteistä ykköspuoluetta. Kun äänistä oli laskettu liki 97 prosenttia, oli kokoomus noussut johtoon 24,0 prosentilla äänistä. Ääntenlaskennan alussa ykkössijaa pitäneellä SDP:llä oli 23,2 prosenttia.
Molemmille puolueille oli tulossa 21 valtuustopaikkaa.
SDP oli valtaamassa peräti kahdeksan lisäpaikkaa valtuustossa ja kokoomus menettämässä kaksi. Kaupungin ääniharavaksi oli nousemassa SDP:n pormestariehdokas, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.
Kolmannesta sijasta käytiin ankara taistelu vasemmistoliiton ja vihreiden välillä. Vasemmistoliitto otti johdon illan alussa, mutta vihreät kirii ääntenlaskennan edetessä ohi. Vihreille oli luvassa 17,9 prosenttia äänistä, vasemmistoliitolle 17,1 prosenttia. Vasemmistoliiton paikkaluku oli kasvamassa neljällä ja vihreät oli menettämässä kaksi. Vihreille oli luvassa 16 valtuustopaikkaa, vasemmistoliitolle 15.
Perussuomalaiset romahti pääkaupungissa. Ääniosuus suli 5,5 prosenttiin, ja paikkamäärä oli laskemassa yhdeksästä neljään.
Hallituspuolueista myös RKP menetti asemiaan Helsingissä. Ääniosuus laski 5,2 prosenttiin, ja valtuustopaikkojen määrä oli jäämässä neljään.
Myös Liike Nyt oli kokemassa selvän tappion. Jäljelle oli jäämässä vain puheenjohtaja Harry Harkimon valtuustopaikka, kun puolue edellisissä kuntavaaleissa sai kolme valtuutettua.
Ilmari Nurminen Tampereen ääniharavana
Kun Tampereen kuntavaaliäänistä on laskettu lähes 96 prosenttia, SDP on selvässä johdossa 29,2 prosentilla äänistä. Viime kuntavaalit Tampereella voittaneen kokoomuksen äänisaalis on tässä vaiheessa 24,7 prosenttia.
Tampereen pormestariksi on vaalituloksen perusteella nousemassa Ilmari Nurminen (sd.), joka on saamassa myös Tampereen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Väistyvän pormestarin Kalervo Kummolan (kok.) henkilökohtainen äänimäärä on nousemassa Tampereen toiseksi suurimmaksi.
Ilmari Nurminen, 34, on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja myös aluevaltuutettu. Koulutukseltaan hän on hallintotieteiden kandidaatti. Oman poliittisen uransa ohella Nurminen tunnetaan muun muassa entisen pääministerin Sanna Marinin ystävänä ja biletyskaverina.
Nurmisen tilalle eduskuntaan nousee Hanna Laine. Laine on 53-vuotias lähihoitaja ja Tampereen itäpuolella sijaitsevan Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Tampereen nykyinen pormestari Kalervo Kummola, 79, tunnetaan pitkän linjan jääkiekkovaikuttajana ja kokoomuspoliitikkona. Tampereen pormestariksi Kummola nousi viime eduskuntavaalien jälkeen, kun pormestariksi alun perin valittu Anna-Kaisa Ikonen (kok.) valittiin eduskuntaan.
Vihreiden äänisaalis on Tampereella tässä vaiheessa 17,2 prosenttia, vasemmistoliiton 12,0 prosenttia, perussuomalaisten 7,0 prosenttia, keskustan 4,7 prosenttia, kristillisdemokraattien 3,6 prosenttia ja RKP:n 0,3 prosenttia.
Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan 67 valtuutettua. Ääntenlaskun tämänhetkisen tilanteen perusteella demarit saisivat 20 paikkaa, kokoomus 16, vihreät 12, vasemmistoliitto 8, perussuomalaiset 5, keskusta 3, kristillisdemokraatit 2 ja RKP yhden. Kokoomus ja RKP ovat Tampereella vaaliliitossa, joka vaikuttaa tällä kertaa toimivan RKP:n eduksi.
Demarien paikkamäärä Tampereen valtuustossa on kasvamassa kolmella edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Perussuomalaisten pudotus on suuri: viisi menetettyä paikkaa.
SDP johtaa Turussa
Turussa SDP oli saamassa suurimman osuuden kaupungin äänistä, kun äänistä oli laskettu liki 60 prosenttia. Ennen iltayhtätoista laskettujen äänten mukaan SDP:n osuus äänistä oli 24,9 prosenttia.
Laskettujen äänten perusteella SDP saisi neljä lisäpaikkaa. Tulos on huomattavan hyvä SDP:lle, joka on ollut suosituin puolue Turussa viimeksi lamavuonna 1992. Puolue tuli viime kuntavaaleissa Turussa toiseksi.
Toisena oli kokoomus, jonka osuus äänistä oli 21,0 prosenttia. Kokoomus menettäisi tuloksen perusteella yhden valtuustopaikan. Tuloksen perusteella Turun pormestariksi näyttää nousevan nykyinen apulaispormestari Piia Elo (sd.). Yleensä eniten ääniä saaneen puolueen pormestariehdokas aloittaa pormestarisopimusneuvottelut.
Kaupungin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi oli nousemassa vaali-illan perusteella niukasti vihreät, jolle oli tulossa 15,5 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitolle oli tulossa 15,2 prosenttia äänistä. Perussuomalaisten osuus äänistä oli 7,9 prosenttia. RKP:n osuus äänistä oli 5,0 prosenttia.
Turun ääniharaviksi nousivat tuloksen perusteella kansanedustaja Aki Lindén (sd.) ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
Valtuustopaikka oli menossa myös vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaholle, joka oli ehdolla kuntavaaleissa Asukkaiden Turku -listalta.
Vantaalla SDP nousemassa suurimmaksi
Kuntavaaleissa Vantaalla SDP oli tekemässä vahvaa tulosta ja nousemassa kokoomuksen ohi kaupungin suurimmaksi puolueeksi. Kun kaupungin äänistä on laskettu lähes 90 prosenttia, demarien äänisaalis oli 31,2 prosenttia. Kannatus oli nousemassa 8,6 prosenttiyksikköä viime kuntavaaleista.
Illalla noin puoli kahteentoista mennessä laskettujen äänien perusteella kakkossija oli menossa kokoomukselle, joka oli saamassa 24,7 prosentin äänisaaliin. Kokoomus kiri hieman keskustan etumatkaa laskennan edetessä.
Reilusti kärkikaksikon takana oli vihreät 13,1 prosentin ääniosuudella.
Hallituspuolue perussuomalaiset oli kärsimässä kovan tappion Vantaalla. Puolueen äänisaalis oli tässä vaiheessa 9,7 prosenttia, kun edellisissä kuntavaaleissa kannatus oli 7,6 prosenttiyksikköä suurempi. Puolue oli menettämässä viisi valtuustopaikkaa.
SDP oli saamassa kuusi lisäpaikkaa kaupunginvaltuustoon ja kokoomus häviämässä yhden.
Vasemmistoliitto oli keräämässä 8,9 prosentin ääniosuuden, keskusta 4,6 prosentin, kristillisdemokraatit 3,1 prosentin ja RKP 2,5 prosentin.
Vantaan ääniharavan tittelissä oli vahvasti kiinni SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd.) oli nousemassa ensimmäisellä yrityksellä Vantaan kaupunginvaltuustoon.
Demarien osuus Jyväskylän äänistä noin neljännes
Kun Jyväskylän kuntavaaliäänistä on laskettu hieman alle 49 prosenttia, SDP on selvässä johdossa. Demarien osuus Jyväskylän äänistä on 24,8 prosenttia. Toiseksi suurimmaksi on nousemassa keskusta, jonka osuus äänistä on tässä vaiheessa 17,5 prosenttia.
Kokoomuksen äänisaalis Jyväskylässä on tässä vaiheessa 16,1 prosenttia, vasemmistoliiton 15,1 prosenttia, vihreiden 14,5 prosenttia, kristillisdemokraattien 5,4 prosenttia ja perussuomalaisten 5,2 prosenttia.
Jyväskylän kaupunginvaltuustoon valitaan 63 valtuutettua. Ääntenlaskun puolivälitilanteen perusteella SDP saisi 16 paikkaa, keskusta ja kokoomus molemmat 11, vasemmistoliitto 10, vihreät 9, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kumpikin 3.
Jyväskylän väistyvässä kaupunginvaltuustossa suurimmat puolueet ovat kokoomus ja demarit, joilla on molemmilla 13 paikkaa. Kokoomuksen paikkamäärä näyttäisi putoavan kahdella ja keskustan nousevan saman verran. Vasemmistoliitto olisi saamassa Jyväskylässä kolme paikkaa lisää ja vihreät menettämässä saman verran. Perussuomalaisten paikkamäärä on romahtamassa yhdeksästä kuuteen, kristillisdemokraatit ovat menettämässä yhden paikan.
Vaalien alla mielipiteitä on jakanut Jyväskylässä muun muassa se, pitäisikö kaupungin panostaa palveluihin vai tiukkaan talouskuriin. Uuden valtuuston pöydälle tulee todennäköisesti muun muassa kouluverkko, koska oppilasmäärät vähenevät.
Porissa SDP:lle noin kolmannes äänistä
Porissa SDP näytti pysyvän kuntavaaleissa kaupungin tukevasti suurimpana puolueena, kun äänistä oli laskettu liki 60 prosenttia. SDP:n osuus iltakymmeneen mennessä lasketuista äänistä oli 32,7 prosenttia. Tulos oli yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kuntavaaleissa.
Toiseksi suurin puolue laskettujen äänten perusteella oli kokoomus 22,0 prosentin ääniosuudella. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi vasemmistoliitto 13,6 prosentin osuudella äänistä. Neljänneksi tuli keskusta 10,3 prosentin ääniosuudella.
Perussuomalaiset näytti häviävän kaupungissa roimasti ja jäävän viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten osuus äänistä oli 7,7 prosenttia, kun viime vaaleissa puolue sai 18,5 prosenttia äänistä. Puolue oli menettämässä peräti seitsemän valtuustopaikkaa.
Myös vihreiden kannatus laski selvästi. Vihreiden osuus äänistä oli vaali-iltana 7,7 prosenttia. Puolue menettäisi näin kolme valtuustopaikkaa.
Kaupungin kirkas ääniharava oli kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) yli 1 300 äänellä. Toiseksi eniten ääniä sai kansanedustaja Mari Kaunistola (kok.)
Lahdessa SDP selkeässä johdossa
Lahdessa SDP oli kuntavaaleissa vahvistamassa asemaansa kaupungin suurimpana puolueena, kun äänistä oli laskettu runsaat kolme neljäsosaa. SDP oli saamassa 32,2 prosenttia äänistä. Toisena tulevan kokoomuksen äänisaalis oli 24,4 prosenttia.
Vasemmistoliitto oli nousemassa Lahdessa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 8,3 prosentin äänisaaliilla.
SDP oli saamassa laskettujen äänten perusteella kaupunginvaltuustoon neljä lisäpaikkaa, kokoomus ja vasemmistoliitto kumpikin kaksi lisäpaikkaa.
Neljäntenä oli vihreät 7,8 prosentin kannatuksella, mikä tarkoittaisi puolueelle yhden valtuustopaikan menetystä. Sitoutumattomien Pro Lahti -yhteislista oli saamassa 7,5 prosenttia äänistä. Se oli säilyttämässä neljä valtuustopaikkaansa.
Lahdessa kuntavaalien suurimmaksi häviäjäksi oli jäämässä perussuomalaiset. Puolueen valtuustoryhmän koko oli kutistumassa kymmenestä valtuutetusta neljään.
Kristillisdemokraatit oli saamassa 6,8 prosentin äänipotin ja kaksi lisäpaikkaa. Keskusta oli jäämässä Lahdessa 4,5 prosentin kannatukseen. Laskettujen äänien perusteella puolue oli menettämässä kaksi neljästä valtuustopaikastaan.
Lahden äänikuninkaaksi oli nousemassa kansanedustaja Mika Kari (sd.). Hän oli puolueensa ääniharava Lahdessa myös viime kuntavaaleissa.
Ensikertalaisena valtuustoon oli nousemassa kiekkovaikuttaja ja yrittäjä Pasi Nurminen (kok.).
Kokoomus säilyi ykkösenä Espoossa
Kokoomus on kuntavaaleissa säilyttämässä paikkansa Espoon ykkösenä. Kun äänistä oli laskettu lähes puolet, oli kokoomukselle kertymässä 32,9 prosenttia äänistä ja 26 paikkaa kaupunginvaltuustossa. Ääniosuus jäi kuitenkin 2,6 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin edellisissä kuntavaaleissa ja valtuustopaikoista hupeni kaksi.
Kakkossijalle kiri SDP 20,9 prosentin ääniosuudella, ja puolue oli kasvattamassa ääniosuuttaan yli 7 prosenttiyksikköä. Valtuustopaikkoja oli luvassa seitsemän lisää, yhteensä 17. Taakse jäi vihreät 18,3 prosentilla.
Perussuomalaisten äänisaalis oli kehno. Ääniosuus oli ääntenlaskennan puolivälissä 5,7 prosenttia, peräti 4,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Valtuustopaikkoja sille oli jäämässä vain puolet aiemmasta eli neljä.
Vasemmistoliitto kasvatti ääniosuuttaan 5,3 prosenttiin ja tuplasi paikkamääränsä kahdesta neljään. Liike Nyt oli putoamassa kokonaan pois ja menettämässä molemmat valtuustopaikkansa.
Espoon suurimmaksi ääniharavaksi nousi kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll.
Oulussa tiukkaa taistoa
Oulussa keskusta oli niukassa johdossa, kun runsaat kolme neljäsosaa kuntavaalien äänistä oli laskettu. Keskusta oli saamassa Oulussa 21,1 prosenttia äänistä.
Kokoomus oli kiinni kaupungin toiseksi suurimman puolueen tittelistä 20,7 prosentin äänisaaliilla. SDP ei ollut kaukana perässä 20,0 prosentin äänimäärällä.
Keskusta, kokoomus ja SDP olivat kukin saamassa 14 paikkaa Oulun kaupunginvaltuustossa. Keskustalle ja kokoomukselle tämä tarkoittaa kumpaisellekin yhden paikan menetystä, SDP:lle peräti kuutta lisäpaikkaa.
Neljäntenä oli vasemmistoliitto 14,6 prosentin äänimäärällä. Puolue oli saamassa valtuustoon kymmenen valtuutettua, mikä tarkoittaa yhtä lisäpaikkaa.
Vihreät oli saamassa Oulun äänistä 13,0 prosenttia, perussuomalaiset 7,9 prosenttia ja kristillisdemokraatit 1,8 prosenttia. Laskettujen äänten perusteella vihreät pitäisi valtuustossa kaikki yhdeksän paikkaansa, perussuomalaiset menettäisivät yhdeksästä paikastaan neljä. Kristillisdemokraatit oli pitämässä ainoan valtuustopaikkansa.
0,2 prosentin kannatukseen jäänyt Liike Nyt oli menettämässä valtuutettunsa.
Oulun ääniharavaksi oli nousemassa kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Tytti Tuppurainen (sd.). Aiemmin Oulun äänikuningattarena tunnettu vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti kuntavaalit tällä kertaa väliin.
Ensikertalaisena valtuustoon oli nousemassa sosiaalisesta mediasta tuttu palomies Harri eli Harri Minkkinen (sd.)
Viime kuntavaaleissa keskusta piti Oulussa niukasti kiinni kärkipaikastaan kokoomuksen kiriessä lähes rinnalle. Molemmilla puolueilla on ollut väistyvässä kaupunginvaltuustossa 15 paikkaa, SDP:llä kahdeksan.
Perussuomalaiset nousi viime kuntavaaleissa Oulun kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, mutta tällä kertaa puolueen kannatus koki kovan kolauksen. Keskustasta perussuomalaisiin loikannut kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pekka Aittakumpu oli kuitenkin pysymässä valtuustossa.
Kuopiossa keskusta on pitämässä paikkansa suurimpana puolueena
Kuopiossa keskusta on laskennan edetessä lisännyt hieman etumatkaansa SDP:hen. Kun äänistä oli laskettu yli 85 prosenttia, keskusta oli kerännyt 28,2 prosentin ääniosuuden.
SDP ääniosuus oli tässä vaiheessa 23 prosenttia. Sosiaalidemokraatit on nousemassa kokoomuksen ohi Kuopion kaupunginvaltuuston toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Kokoomuksen kannatus oli 18,6 prosenttia.
Keskustan vahvaa asemaa voi pitää hienoisena yllätyksenä, sillä maaliskuun lopulla julkaistussa Savon Sanomien Tietoykköseltä tilaamassa vaaligallupissa keskusta oli toisena SDP:n jälkeen.
SDP on nostamassa kannatustaan seitsemällä prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kuntavaaleista. Myös keskusta on lisäämässä ääniosuuttaan reilusti.
Vihreiden ääniosuus oli laskennan tässä vaiheessa 11,6 prosenttia ja vasemmistoliiton 7,8 prosenttia.
Laskennan perusteella keskusta ja SDP olisivat saamassa Kuopiossa neljä kunnanvaltuuston paikkaa lisää. Kokoomus on häviämässä yhden.
Perussuomalaisista on tulossa Kuopiossa kuntavaalien suurin häviäjä. Perussuomalaisten ääniosuus oli 5,4 prosenttia, jolla se saisi kolme kunnanvaltuuston paikkaa. Pudotusta viime kuntavaaleista olisi tulossa peräti 7,8 prosenttiyksikköä. Paikkamäärässä tämä tarkoittaisi viiden vähennystä.
Kristillisdemokraattien kannatus oli 4,7 prosenttia.
Kuopion ääniharavan tittelissä on kiinni keskustan Vesa Linnanmäki. Eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden kärki on muuttumassa Kuopiossa täysin. Viime kuntavaalien äänikuningas, kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi on kärkikolmikon ulkopuolella. Kakkos- ja kolmossijalla viime vaaleissa olleet kansanedustajat Minna Reijonen (ps.) ja Laura Meriluoto (vas.) eivät asettuneet ehdolle kuntavaaleihin.