Kun­ta­lii­ton tie­dos­sa ei ole, että mikään muu kunta kuin Kerava suun­nit­te­li­si pal­ju­jen kiel­tä­mis­tä – Kerava luottaa val­von­nas­sa yl­lät­tä­vään tahoon: "Suurin tie­don­vä­lit­tä­jä ovat naa­pu­rit"

Uudellamaalla sijaitseva Kerava on tiettävästi ensimmäinen kunta Suomessa, jossa suunnitellaan puulämmitteisten paljujen kieltämistä asemakaava-alueella. Lehtikuva / Vesa Moilanen
Uudellamaalla sijaitseva Kerava on tiettävästi ensimmäinen kunta Suomessa, jossa suunnitellaan puulämmitteisten paljujen kieltämistä asemakaava-alueella. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Uudellamaalla sijaitseva Kerava on tiettävästi ensimmäinen kunta Suomessa, jossa suunnitellaan puulämmitteisten paljujen kieltämistä asemakaava-alueella. Asiasta kertoo STT:lle Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpää.

Kunnissa on käynnissä rakennusjärjestysten uusiminen, joka liittyy ensi vuonna voimaan astuvaan rakentamislakiin.

Mäenpään mukaan hän ei tiedä, että mikään muu kunta kuin Kerava suunnittelisi paljuja koskevan kiellon asettamista omaan rakennusjärjestykseensä.

– Keravan päätös kieltää puulämmitteiset paljut asemakaava-alueella on poikkeava. En tiedä, että muissa kunnissa olisi ajateltu laitettavaksi rakennusjärjestykseen tällaista määräystä, Mäenpää sanoo.

Myöskään Kuntaliitto ei ole Mäenpään mukaan ohjeistanut kuntia ottamaan paljuja erikseen huomioon uusissa rakennusjärjestyksissään.

– Esimerkiksi kuntien tueksi tehdyssä Kuntaliiton mallirakennusjärjestyksessä ei ole käsitelty paljuja, Mäenpää kertoo.

– Näkemyksemme mukaan paljuista olisi vaikea määrätä pienhiukkasiin liittyvistä syistä rakennusjärjestyksessä. Kunnalla on muita keinoja arvioida terveyshaittaa ja puuttua siihen.

Taustalla ympäristösyyt

Keravan kaupunki suunnittelee kieltävänsä puulämmitteiset kylpytynnyrit eli paljut asemakaava-alueellaan ensi vuoden alusta lähtien. Kaupungin aikeista kertoi Keski-Uusimaa-lehti viime lauantaina. Ilta-Sanomat uutisoi asiasta torstaina.

Keravan johtava rakennustarkastaja Timo Vatanen sanoo, että kiellon taustalla ovat pitkälti ympäristösyyt.

– Paljujen polttotavan ja laitteiston vuoksi niistä tulee tutkitusti enemmän haitallisia hiukkaspäästöjä, Vatanen kertoo STT:lle.

– Lisäksi paljuihin liittyy tulipaloriski. Niissä on lyhyet piiput, ja ne ovat usein hyvin lähellä rakennuksia. Paljujen savuhaitoista tulee myös hyvin usein naapuririitoja.

Hänen mukaansa Keravan paljukielto pohjautuu ympäristöministeriön laatimaan viranomaisohjeeseen puunpolton savuhaittojen käsittelystä. Lisäksi taustalla on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen suositukset rakentamisen savuhaittojen ehkäisemiseksi.

Sekä ministeriön ohje että ympäristökeskuksen suositukset julkaistiin jo vuonna 2022. Keravalla paljukieltoa puuhataan nyt kaksi vuotta myöhemmin siitä syystä, että asia kytkeytyy ensi vuoden alusta voimaan astuvaan uuteen rakentamislakiin.

Kaupungilla ei nähty järkeväksi muuttaa rakennusjärjestystä vuonna 2022 ainoastaan puulämmitteisten paljujen osalta. Vatasen mukaan jo keväällä 2022 oli tiedossa, että uusi rakentamislaki oli valmisteilla.

Valvonnassa luotetaan naapureihin

Kielto ei koskisi vanhoja eli ennen vuotta 2025 asennettuja paljuja. Vatasen mukaan kiellon noudattamista tullaan valvomaan käytännössä jalkautumalla tarkastuskierroksille.

– Lisäksi tarkastelemme rakentamista muun muassa ilmakuvien avulla, mutta jos suoraan sanotaan, paljujen osalta suurin tiedonvälittäjä ovat naapurit, Vatanen kertoo.

– Jos kielto menee läpi poliittisessa päätöksenteossa, ja joku asentaa paljun pihallensa kiellosta huolimatta ensi vuonna, kyllä siitä äkkiä naapurit meille ilmoittavat.

Kiellon on määrä edetä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi syksyllä.

Vaihtoehdot puulämmitteisille vähissä

Periaatteessa puulämmitteisille paljuille on olemassa vaihtoehtoja, kuten sähkö- tai kaasukäyttöisiä paljuja.

Käytännössä tällaisia kylpytynnyreitä ei Suomesta kuitenkaan juuri saa, Keskon tuotelinjajohtaja Toni Karjanmaa kertoo STT:lle. Kesko myy paljuja K-Rauta-myymälöidensä kautta.

– Jos puhutaan ihan perinteisistä paljuista, eikä esimerkiksi porealtaista, kyllä ne ovat suurimmaksi osaksi puulämmitteisiä. Niitä myydään Suomessa ylivoimaisesti eniten, Karjanmaa sanoo.

– Esimerkiksi K-Raudassa ei myydä muunlaisia paljuja lainkaan.

Hänen mukaansa ainakaan Keskossa ei ole vielä käyty keskusteluja, tulisiko paljujen tuotevalikoimaa monipuolistaa. Tilanteen kehittymistä kuitenkin seurataan.

– On mielenkiintoista nähdä, mitä asiassa tapahtuu. Tulemme varmasti keskustelemaan tästä paljujemme valmistajan kanssa, Karjanmaa kertoo.

– Voi olla, että jollain aikajänteellä tulee esimerkiksi EU-säädös, joka liittyy paljujen pienhiukkaspäästöihin vastaavalla tavalla kuin puukiukaissa nyt.

------

Korjaus klo 18.39: poistettu otsikosta yksi ylimääräinen ä-kirjain

Ilmoita asiavirheestä