Kuntavaaleja on tarkasteltu paljon valtakunnallisen tuloksen näkökulmasta.
Kunnissa kuitenkin äänestettiin, kenelle annetaan päätösvalta paikallisesti.
Kun analysoidaan, missä kunnissa yksi puolue sai yli puolet valtuustopaikoista eli käytännössä määräysvallan, kuntavaalien tulos näyttää aivan toisenlaiselta.
Kuntavaaleissa Suomeen muodostui 64 kuntaa, joissa yksi puolue tai ryhmä voi halutessaan käyttää täyttä valtaa. Se on reilu viidesosa kunnista, joita on Manner-Suomessa 293 Kuntaliiton mukaan.
Keskusta on maaseudun kunnissa ylivoimainen. Se pitää yksinvaltaa 50:ssä Suomen kunnassa. Keskusta säilytti myös laajemmin kuntavaltansa, sillä se on suurin puolue enemmistössä kunnista ja sillä on eniten valtuutettuja Suomessa.
Vertailun vuoksi vaalien muut suurimmat puolueet kokoomus, sdp ja perussuomalaiset eivät päässeet yksinvaltiaiksi yhdessäkään Suomen kunnassa.
Toinen merkittävä yksinvaltiaspuolue on rkp. Se voi päättää asioista 12:ssa Suomen kunnassa.
Mielenkiintoisin on jalkapallohuuhkajien kapteeni
Jopa pienimpiin eduskuntapuolueisiin kuuluva kristillisdemokraatit sai yhden enemmistökunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rajaseudun Luodon.
Yksi yhteislistakin sai määräysvallan kunnassaan. Kyseessä on Yhteinen Pyhäranta, jolla on 13 paikkaa 19:stä varsinaissuomalaisen Pyhärannan valtuustossa.
Myös Pelkosenniemi Lapissa on mielenkiintoinen, sillä varsinaisilla puolueilla on valtuustossa vähemmistö ja kolmella eri yhteislistalla enemmistö.
Suhteellisen vaalitavan ansiosta jo alle 50 prosentin ääniosuus voi riittää yli puoleen valtuustopaikoista. Lähelle 50 prosenttia äänistä on kuitenkin päästävä.
Keskusta onnistui jopa parantamaan tulostaan 1,1 prosenttiyksiköllä eduskuntavaaleihin 2019 verrattuna ja voittamaan ydinalueillaan selvästi perussuomalaiset. Se on hyvä suoritus puolueelta, jolle gallupit povasivat romahdusta.
Suurimmat keskustan pillin mukaan tanssivat valtuustot ovat pohjoispohjalaisissa Kuusamossa, Kalajoella ja Nivalassa. Niissä on noin 10 000–15 000 asukasta.
Suuressa osassa keskustan hallitsemista kunnista on vain 15 tai 17 valtuutettua. Ne kuuluvat Suomen pienimpien kuntien joukkoon.
Keskustan valta-alueet sijaitsevat syrjäseuduilla kaukana keskuksista. Pohjois-Pohjanmaa korostuu.
Suomen keskustalaisin kunta on reilun tuhannen asukkaan Merijärvi, jossa keskusta sai 78,6 prosenttia äänistä ja 12 valtuustopaikkaa 15:stä. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa kunnassa perussuomalaiset sai loput kolme paikkaa.
Toiseksi eniten valtaa keskustalla on parin tuhannen asukkaan Lumijoella, jossa saalis oli 71,3 prosenttia äänistä ja 13 paikkaa 17:stä valtuustossa.
Vaikka valtakunnallisesti näiden kuntien merkitys on pieni, paikallisesti keskusta sai jälleen äänestäjiltä luvan käyttää merkittävää valtaa.
Todella monessa kunnassa keskusta jäi yhtä paikkaa vaille yksinvaltiaan asemasta.
Tällainen kunta on muun muassa Oripää, jossa oli ehdolla keskustan puheenjohtaja
Lienee kuitenkin hyvä, että kuntapolitiikassa joutuu kuuntelemaan muitakin.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen rkp:n mahtialueet sijaitsevat rannikoilla.
Puolueen menestys kulkee käsi kädessä ruotsinkielisen väestön sijainnin kanssa, sillä suomenruotsalaiset ovat luotettavia ja puolueuskollisia äänestäjiä.
Rkp:llä on täysi valta muun muassa Raaseporin kaupungissa Uudellamaalla ja Vaasaa ympäröivässä Mustasaaren kunnassa. Raaseporin asukasluku on yli 27 000, Mustasaaren aavistuksen alle 20 000.
Yhdeksän kahdestatoista rkp:n yksinvaltakunnasta sijaitsee Pohjanmaan rannikolla, jolla on laajin ruotsinkielinen asutus.
Muista rkp-kunnista Paraisten kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomessa ja Inkoo Uudellamaalla Raaseporin naapurissa.
Niin ikään ruotsinkielisellä Pohjanmaalla menestyi myös kristillisdemokraatit nappaamalla Luodon päätösvallan.
Vaikka kokoomus voitti kuntavaalit ylivoimaisesti, se ei pääse täysin määräävään asemaan yhdessäkään kunnassa.
Sama koskee myös sdp:tä ja perussuomalaisia.
Se tarkoittaa kuntapolitiikassa neuvotteluita muiden kanssa ja kompromisseja, mikä kuuluu demokratiaan.
Kokoomus voitti Suomen merkittävimmät kaupungit ja pormestaripaikat. Oulussa keskusta pysyi kokoomuksen edellä. Sdp oli vahvin monessa keskikokoisessa kaupungissa.
Suurissa kaupungeissa on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa päästä määräämään yksin, koska puolueiden kilpailu on kovempaa.
