Kunnat elävät historiallisen suurta muutosta. Tulevaisuusajattelun tärkeys tässä ajassa korostuu tulevaisuusvallan näkökulmasta. Keiden ääni kuntien keskittyessä sivistys- ja elinvoimatehtävän toteuttamiseen kuuluu? Määritelläänkö kuntien tulevaisuus kunta- ja kaupunkikeskuksissa sekä taajamissa, vai onko tulevaisuusvalta aidosti asukkaiden ulottuvilla?
Suomen Kylien tavoitteisiin on jo pitkään kuulunut kylien ja kuntien välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Intressissämme on tunnistaa yhteistyöhön sopivia toimintatapoja, jotka vakiintuvat pysyväksi kunnan ja kylien väliseksi vuorovaikutussuhteeksi jo päätösten valmisteluvaiheessa.
Paikallisyhteisöt ja maaseutukylät toimivat asukkaidensa hyvinvoinnin, turvallisuuden ja sujuvan arjen eteen. Kuntataloutta ravistellaan ja paikallisyhteisöt ovat ottaneet entistä enemmän vastuuta asuinympäristöjensä ylläpidosta ja uudistamisesta. Kyläläiset ovat aktiivisia myös kyläturvallisuuden ja yhteisöllisen varautumisen toimissa.
Kaikki vapaaehtoistoiminta ja yhdessä tekeminen vahvistavat tutkitusti yhteiskuntamme resilienssiä. Järjestäytynyt yhdistystoiminta on kuitenkin murroksessa suomalaisten vapaa-ajankäytössä ja järjestötoiminnassa tapahtuvien muutosten johdosta. Siis aikana, jolloin kunnat tarvitsevat aktiivisia paikallisyhteisöjään entistäkin enemmän.
Kylissä tehdään juuri sitä, mikä on kuntien tehtävien ytimessä: kulttuuria, vapaa-aikaa, liikuntaa ja hyvinvointia. On kuntien etu, että kyläläiset ovat yhdessä kunnan kanssa suunnittelemassa sitä, mitä kukin tekee, mistä kunta vastaa ja mitä kylät voivat toteuttaa itse, mitä tehdään verovaroin, mitä vapaaehtoisvoimin. Viranomaisroolin rinnalla kunta tulisi nähdä vahvemmin vakituisten ja monipaikkaisten asukkaidensa, yritystensä ja yhdistystensä yhteisönä.
Suomen Kylät ry:n kokemuksien mukaan kylien huomioiminen kuntastrategioissa vaihtelee. Kylien ja paikallisyhteisöjen aktiivinen osallistuminen strategiatyöhön vahvistaa kuntien elinvoimaa ja sosiaalista pääomaa. Molemminpuolista yhteisymmärrystä lisäävälle yhteistyölle ja vuoropuhelulle on tarvetta. Toimiva vuorovaikutus ja osallistumisen kulttuuri kunnissa vahvistavat kyläläisten kykyä toimia yhdessä ja saada aikaan koko kuntaa hyödyttävää toimintaa ja uudistuksia.
Tiistenjoen koululla 3.12. järjestettävässä kaikille avoimessa tilaisuudessa pohdimme toimivan kunnan kylästrategian rakentamista. Tilaisuuden järjestävät yhdessä kaikki lapualaiset kylätoimijat.