Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) katsoo, että hyvinvointialueiden käyttämät ostopalvelut voivat olla myös kustannusten hillintäkeino. Hänen mukaansa on hyvä tunnistaa, mitä osaamista esimerkiksi yrityksillä on.
– Se mikä on noussut ongelmaksi, on vuokratyö. Se on ihan poskettoman kallista, hän sanoo toimittajille Valtioneuvoston linnassa.
Viime aikoina on keskusteltu hyvinvointialueiden käyttämästä vuokratyövoimasta ja siitä, kuinka se tulee etenkin pitkällä aikavälillä kalliiksi.
Ikonen sanoo, että se on yksi iso haaste tällä hetkellä. Hän toivoo, että hyvinvointialueet miettisivät siltä osin tarvittavia keinoja. Hänen mukaansa valtio on kuitenkin tukena miettimässä sitä, miten vuokratyövoimaa kyettäisiin välttämään.
Lainsäädäntöteitse asiaa ei ole Ikosen mukaan kuitenkaan ihan helppo ratkoa.
– Tätä pureskellaan ja mietitään, mitä sille on tehtävissä. Se on ennen kaikkea hyvinvointialueiden käsissä, mutta yritämme tunnistaa niitä keinoja, miten voisimme sitä tilannetta helpottaa.
Tilannetta helpottaisi Ikosen mukaan se, että saataisiin tarvittava määrä osaajia. Tähän hallitus voi vaikuttaa esimerkiksi koulutuspolitiikalla.
– Ennen kaikkea henkilöstöpoliittisesti ihanne olisi se, että saisimme osaajia hyvinvointialueille joko työsuhteessa hyvinvointialueella tai palveluntuottajilla, Ikonen sanoo.
"Hyvinvointialueilla tekemisen henki"
Edellinen hallitus teki niin sanotun sote-uudistuksen, joka oli pitkälti hallinnollinen uudistus. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee kuitenkin valtiolta.
Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten nousua. Vaikka hyvinvointialueet ovat saamassa tällä hallituskaudella tällä tietoa lisää rahaa noin kolme miljardia euroa, niiden on mietittävä toimintaansa uusiksi, jotta kustannusten nousua saadaan hillittyä.
Hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti alijäämäisiä, yhteensä noin alijäämää on 1,2 miljardia euroa. Tämä alijäämä pitää saada katettua vuoteen 2026 mennessä.
Ikosen mukaan hyvinvointialueilla on otettava parhaimmat käytänteet käyttöön ja niitä on käytävä läpi.
– Tiedämme, että vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa on todella hyviä käytänteitä, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan sote-uudistus on myös uudistumisen paikka. Hänen mukaansa alueilla on rohkeasti mietittävä, missä uudistuksen paikkoja on.
– Minulla on se tuntuma, että hyvinvointialueilla on nyt tekemisen henki, hän sanoo.
Ikonen sanoo, että hyvinvointialueiden johtajat eivät ole tulleet myöskään tapaamisiin rahapyyntöjen kanssa, vaan he pohtivat, miten toimintaa voisi uudistaa.
Kustannusten hillintä hallitusohjelmassa
Hallitus sitoutuu tavoitteeseen, jossa kustannusten kasvua hillitään vuoden 2023 julkisen talouden perusuraan verrattuna 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä.
Hyvinvointialueiden rahoituksen ennakoidaan ilman uusia toimenpiteitä kasvavan vuoteen 2031 mennessä yli kahdeksalla miljardilla eurolla niin, että se ylittää vuosikymmenen vaihtuessa kolmenkymmenen miljardin euron tason.
Vaikka rahoituksen kasvu on hallitusohjelman mukaan tarpeellista palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamisen näkökulmasta, hallitusohjelman mukaan kustannusten kasvun on kuitenkin oltava nykyistä hallittavampaa.
Hallituksen kustannusten hillintään tähtäävien toimien jälkeenkin hyvinvointialueiden rahoitus tulee kasvamaan jokaisena tulevana vuotena. Vuonna 2027 hyvinvointialueiden rahoituksen tason ennakoidaan olevan 27 miljardia euroa, joka merkitsee noin 4 miljardin kasvua vuoden 2023 rahoitukseen nähden.
