Seinäjoen keskussairaala pysyy tutulla mäellä, mutta tilojen käyttöä ohjaavat tulevaisuudessa hyvinvointialueen tarpeet, kertoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja Jari Hakala.
Tammikuussa käynnistyneessä Sairaala 2040 -hankkeessa vertaillaan vaihtoehtoisia tapoja kehittää sairaalan toimintaa. Yhtenä vaihtoehdoista mainitaan radikaalisti sairaalan rakentaminen uuteen paikkaan, mutta se ei ole realismia. Keskussairaala pysyy nykyisellä paikallaan.
Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan nykyisillä sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnittelussa tilainvestointeja yli kuudella miljardilla eurolla. Niistä puolet näyttäisi myös toteutuvan viiden vuoden kuluessa.
Etelä-Pohjanmaa kuuluu alueisiin, joilla investoinnit ovat pienimmät, alle 500 euroa asukasta kohti. Hyvinvointialueen valmistelussa on käyty juuri läpi kaikki kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien sote-tilat.
Hyvinvointialueelle tulee vuokrattavaa tilaa kunnista ja purkautuvista kuntayhtymistä yhteensä noin 400 000 neliötä.
Sairaanhoitopiirin omia tiloja siirtyy hyvinvointialueen omistukseen 160 000 neliötä. Luvussa ovat myös kiinteistöyhtiöt, joista sairaanhoitopiiri omistaa yli puolet. Erityishuoltopiirin tiloja siirtyy alueen omistukseen 20 000 neliötä.
– Kun lasketaan nämä kaikki yhteen, hyvinvointialueen käyttöön tulee lähes 600 000 neliötä tilaa.
Palveluverkko määrittää tilatarpeen
Hakalan mukaan tilajohtamisessa mennään palvelut edellä, eivätkä seinät ole itsetarkoitus.
– Hyvinvointialueen palveluverkko koko maakunnassa määrittää tilatarpeet, ja niihin tilajohtamisessa reagoidaan.
Hyvinvointialue omistaa tai vuokraa tilat palveluja varten. Merkittävintä asiassa on se, että itse palveluverkko on aina poliittinen päätös, Hakala muistuttaa.
– Keskussairaala on osa koko maakunnan kokonaisuutta, ei erillinen saareke. Poliitikot tekevät valmistelun jälkeen lopulliset päätökset palveluverkosta.
Peruslinja on ollut koko valmistelun ajan malli 1+7, mikä tarkoittaa keskussairaalaa ja seitsemää sote-keskusta eri puolilla maakuntaa.
Seinäjoen keskussairaala on rakennettu 1970-luvulla, mutta lisärakentamisen ja peruskorjausten ansiosta tilat ovat seuranneet aikaansa.
Hakala puhuu kampuksesta, johon lasketaan kantasairaalan ohella muun muassa Y-talo ja M-talo.
– Sairaalanmäen kokonaisuus on 160 000 neliötä, ja puolet siitä on valmistunut vuoden 2012 jälkeen. Kantasairaalan puolella on tehty ensimmäistä saneerauskierrosta kymmenen vuotta, ja siitä on jo noin 70 prosenttia valmiina.
Hakala korostaa, että kaikissa rakentamis- ja saneerauspäätöksissä lähtökohtana on vanhan kiinteistön käyttökelpoisuus.
– Jostakin tulee aina viestiä, että uuden rakentaminen olisi halvempaa kuin saneeraaminen. Eihän se välttämättä näin ole. Päättäjilläkin pitää olla suodatus päällä.
Seinäjoen kantasairaalan arkkitehti ainakin oli 1970-luvulla kaukonäköinen.
– Meillä on niin hyvä rakennuskorkeus, että olemme pystyneet upottamaan tänne nykyaikaista tekniikkaa. Kaikissa vanhemmissa sairaaloissa se ei ole käynyt.
Päätösketjuun uudet portaat
Seinäjoen kaavoitusjohtaja Martti Norja selvensi maanantaina hankkeen avausseminaarissa keskussairaalan logistista sijaintia. Hakalan mukaan kartta avasi monien silmät esimerkiksi uudehkon Alaseinäjoentien jatkeen merkityksestä.
– Suunnitelmissa on otettu huomioon se, että sairaalaan pääsy on turvattu kaikista ilmansuunnista. Ainakin minun on vaikea kuvitella, että sairaalan paikka olisi jossakin muualla.
Ministeriö tulee valvomaan tarkasti hyvinvointialueiden investointeja. Myös alueelliseen valmisteluun tulee uusi porras.
Tähän asti investoinnit ovat menneet valmistelusta sairaanhoitopiirin hallitukseen ja sieltä valtuuston päätettäväksi. Ensi vuonna asia menee ensin talous- ja investointilautakuntaan ja sitten aluehallitukseen ja aluevaltuustoon. Sen jälkeen asia etenee ministeriön päätettäväksi.
Kokonaan uuden sairaalan rakentamista vastaan puhuu ainakin se, että ministeriö tulee tekemään investointipäätökset alueiden lainanottovaltuuksien rajoissa.
– Joka kerta, kun investointipäätökset menevät käsittelyketjun kautta ministeriön päätettäviksi, se tarkastelee lainanottovaltuutta. Meillä on tieto, että luottovaltuuden rajat määritellään nyt uudelleen.
Maltti on nyt valttia rakentamisessa
Sairaanhoitopiirin suunnitelmiin on kuulunut pitkään Perhetalo, lasten- ja naistentautien yhteisrakennus nykyisten synnytyssalien läheisyyteen.
– Perhetalo on edelleen suunnitelmissa, mutta Sairaala 2040 -hanke määrittelee senkin toteuttamisen. Selvityksen tulokset voidaan ottaa huomioon ensimmäisen kerran vasta vuoden 2024 investoinneissa.
Hakala kehottaa uuden rakentamisesta haaveilevia panemaan jäitä hattuun. Nyt ei kannata ruveta laskemaan, mitä sairaalanmäelle pitäisi seuraavaksi rakentaa.
– Maltti on nyt valttia. Kun lasketaan, kuinka paljon hyvinvointialueelle tulee vuokrattavaa ja omaa tilaa, seiniä on kyllä kohtalaisesti käytettävissä.
Julkisista kiinteistöistä työkseen huolta kantava viranhaltija toivoo, että kriisiajat opettaisivat suomalaisia huolehtimaan oikeista asioista ja varautumaan kaikkeen.
– Jos pandemian ja Ukrainan sodan pitää meille jotakin opettaa, kyllähän se on se, että keskeisen infran on oltava omissa käsissä.
Puhutaan sairaaloista, julkisista rakennuksista ja huoltavista järjestelmistä, vedestä, lämmöstä ja sähköstä. Hakala viittaa siihen, että kriisit voivat vaatia nopeita ratkaisuja. Jos tärkeän infran omistus on hajautunut, se voi hankaloittaa päätöksentekoa.