Vanhat ja huonokuntoiset sosiaali- ja terveysalan kiinteistöt eivät siirry maakuntauudistuksessa maakunnan tai valtion vastuulle. Monen kunnan haave oli päästä uudistuksen yhteydessä helposti eroon turhista ja huonoista sote-rakennuksistaan. Aluehallintouudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti tyrmää ajatuksen. Kunnat jäävät edelleen jakamaan käyttämättä jäävien kiinteistöjen riskin yhdessä valtion ja maakunnan kanssa.
– Missään tapauksessa nyt ei haeta sellaista ratkaisua, että käyttöä vaille jäävät sote-kiinteistöt tulisivat kokonaan valtiolle, kunnalle tai maakunnalle. Kyse on riskin jakamisesta kunnan, maakunnan ja valtion kesken. Mihinkään suuntaan ei ole piikki auki, Pöysti tähdentää.
Kuntaliiton arvion mukaan 15–20 prosenttia sote-kiinteistöistä jää käyttämättä. Niiden tasearvo on 700–800 miljoonaa euroa. Virkamiesvalmistelu on päätynyt kuuteen eri malliin kiinteistömassan hoitamiseksi.
Vähimmillään kunnat saisivat maakuntien toimitilayhtiöiltä vain asiantuntia-apua, ei rahaa, tilojen remontointiin. Todella huonokuntoisille rakennuksille voitaisiin myöntää valtionapua purkamiseen. Kunta voisi myös saada harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen toimitilamuutoksen toteuttamiseksi. Pisimmälle viedyssä mallissa kunnat ja valtio perustaisivat yhdessä sote-kiinteistöjä jalostavan yhtiön, johon voitaisiin ottaa yksityisiä yhtiöitä mukaan.
Hallitus linjaa syksyn aikana, mikä ratkaisuista valitaan. Pöystin mukaan asiantuntijat suosittelevat useampien mallien käyttämistä, koska sama malli ei sovi kaikkialle.
KIRSI TURKKI / LÄNNEN MEDIA