"Sinusta ei koskaan tule mitään". Näin sanoivat jotkut opettajat Kim Lehtolalle koulussa Alajärvellä.
Vihtiläinen kunnallispoliitikko Kim Lehtola kertoo blogissaan vuosistaan Alajärven yläasteella.
Opettajien toivotuksista huolimatta Lehtola kertoo pärjänneensä elämässä aivan hyvin.
Hän toivoo, että opettajat eivät luopuisi toivostaan oppilaidensa kohdalla.
Lehtolan blogikirjoitus kokonaisuudessaan:
"Olin se oppilas, jonka siirtymisestä Alajärven yläasteelle varoitettiin etukäteen. Kävin ala-asteen kyläkoulussa ja siirryin sitten ylä-asteelle isompaan kouluun. Kirjeen otsikko on varmaankin kuulunut: "Täältä tulee tällainen…".
Minulla oli äärimmäisiä sopeutumisvaikeuksia, en pystynyt juuri keskittymään. Olimme muuttaneet Suomeen käytyäni ensin esikoulun ja pari luokkaa Ruotsissa. Kielivaikeudet olivat varmasti ensimmäinen syy, toinen oli se että virtaa minulla oli jo silloin yllin kyllin.
En ollut pahantahtoinen, mutta ilkeyksiä tein varmasti riittävästi. Osa itse keksimiäni, osa oli "joukossa tyhmyys tiivistyy" -tyyppisiä. Olin sekä kiusattu, että kiusaaja. Anteeksi jälkimmäisestä. Suoritin lopulta peruskoulun huonolla keskiarvolla. Osin siitä syystä, että olin aikoja sitten jo pudonnut opetuksen kelkasta ja osin siitä, ettei minua olisi voinut vähempää kiinnostaa.
Kurin ylläpitämiseksi osa opettajista käytti varsin kyseenalaisia keinoja, yksi loukkasi jopa fyysistä koskemattomuuttani. Häntä muistan erityisen suurella lämmöllä. En tarkoita että teko olisi ollut oikeutettu, mutta minun kohdallani se on varmasti ollut silloin tarpeen. Hän otti tilansa ja sai arvostukseni loppuelämäkseni.
Kolme keskeistä opettajaa (oli niitä varmasti muitakin), joiden nimiä en tietenkään tässä tuo esille, ovat ajatuksissani luusereita. He totesivat että "sinusta ei koskaan tule mitään". Samaan aikaan he olivat juuri niitä opettajia, joille oppiminen ei ollut pääasia, vaan opettaminen. He olivat niitä luusereita, joiden mielestä järjestyssäännöt olivat kirjoitettu noudatettaviksi, mutta eivät koskaan osanneet perustella miksi. He olivat jämähtäneet sille tasolle, jolle olivat päässeet valmistuttuaan opettajiksi. He eivät kehittäneet itseään, eivätkä aidosti edes yrittäneet ymmärtää. Opettaja, älä luovu toivosta oppilaasi kohdalla.
Minä olen pärjännyt. Toivotuksistanne huolimatta.
Minulla on ihana vaimo, kuusi lasta ja kuusi lastenlasta. Olen kunnanvaltuutettu ja johdan organisaatiota, jossa työskentelee yli 600 ihmistä."
Lehtolan blogiin pääset tästä linkistä.
