Sateisen harmaa ja tuulinen alkukesän sää ei latistanut tunnelmaa, kun Espoon Hanasaaressa (Hanaholmen) juhlistettiin maanantaina ruotsalais-suomalaisten suhteiden tiivistä historiaa. Hanasaaren kulttuurikeskuksen 50-vuotisjuhlaa vietettiin korkeimmalla mahdollisella tasolla Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian sekä presidentti Alexander Stubbin ja Suzanne Innes-Stubbin ollessa läsnä.
Kuningas Kaarle XVI Kustaan voi sanoa olleen mukana Hanasaaren tarinassa sen alusta saakka. Hiljattain kruunattu nuori kuningas oli paikalla presidentti Urho Kekkosen kanssa, kun uusi kulttuurikeskus vihittiin käyttöön 1. kesäkuuta 1975.
Kuningas muistutti kulttuurikeskuksen syntyneen voimakkaasta tahdosta syventää Ruotsin ja Suomen välisiä suhteita. Sotien jälkeen kaikenlainen kulttuurinen ja muu yhteistyö olivat hänen mukaansa kovasti tarpeen.
– Nyt, kun maailmaa jälleen ravistelevat kriisit, on vuoropuhelun, yhteistyön ja luottamuksen tarve yhtä suuri, Kaarle Kustaa sanoi tervehdyksessään.
Yhdessä ajan haasteita kohti
Kuningas kuvaili Hanasaaren kulttuurikeskusta ruotsalais-suomalaisen yhteistyön moottoriksi, jossa rakennetaan siltoja ja syvennetään ystävyyksiä.
– Hanaholmen osoittaa, että voimme kohdata yhdessä aikamme suuret haasteet sekä vahvoina että toiveikkaina, kun kuuntelemme ja luotamme toisiimme ja opimme toisiltamme, kuningas sanoi.
Presidentti Stubb puolestaan muistutti olleensa kesällä 1975 vasta seitsemänvuotias poika Lehtisaaressa, josta tosin näkyi Hanasaareen saakka. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan ja maita yhdistävän Itämeren merkitys on kasvanut.
Presidentin mukaan Suomi ja Ruotsi jakavat yhteisen arvopohjan ja kunnioituksen sääntöperusteista kansainvälistä järjestelmää kohtaan, jotka molemmat ovat tällä hetkellä uhattuina. Näissä oloissa Pohjoismaat ja pohjoismainen yhteistyö ovat hänen mukaansa turvallinen kallio, joka ei järky vaikka ympärillä myrskyää.
– Lojaliteettimme (Ruotsiin) on niin vahva, että kutsumme Itämerta edelleen Itämereksi Länsimeren sijaan. Tosin kutsumme Sveaborgia (Ruotsinlinna) suomeksi Suomenlinnaksi, joten hieman kompromissia sillä puolella, Stubb nauratti juhlayleisöä.
Länsisuhteiden tärkeä osa yya-aikana
Suomenlinnan nosti esiin myös Hanasaaresta tuoreen historiikin kirjoittanut Helsingin yliopiston historian dosentti Stefan Nygård. Hän arveli juhlayleisön ehkä jo havainneen, että presidentti Kekkonen näytti 50 vuoden takaisissa kulttuurikeskuksen avajaiskuvissa happamalta ja pahantuuliselta.
Tämä johtui Nygårdin mukaan siitä, että Kekkonen olisi monen muun tavoin toivonut uuden keskuksen sijoituspaikaksi historiallista Suomenlinnaa Espoossa sijaitsevan käytännöllisemmän Hanasaaren sijaan.
– Kekkonen oli pitkään presidentti ja lähes itsevaltias, mutta ei saanut kuitenkaan tahtoaan läpi, Nygård kertoi.
Toinen keskustelun aihe oli aikoinaan se, kutsutaanko keskusta kulttuuri- vai yhteistyökeskukseksi. Nygårdin mukaan kulttuurikeskus oli nimenä kylmän sodan aikana sikäli kätevä, että kulttuurin varjolla mukaan saatiin ujutettua myös muuta toimintaa. Parin vuoden kuluttua Hanasaaressa keskusteltiinkin jo esimeriksi puolueettomuuspolitiikasta.
Hanasaaren toiminnanjohtajan Gunvor Kronmanin mukaan keskuksen perustaminen onkin syytä nähdä vasten kylmän sodan maailman taustaa, jossa yya-sopimus Neuvostoliiton kanssa rajoitti Suomen liikkumatilaa.
– 50 vuotta sitten Suomi pyrki pääsemään yhteyteen läntisen maailman kanssa, kun taas Ruotsi miellettiin läntisen yhteisön keskeiseksi osaksi. Tätä eroa maidemme välillä ei enää nykyään ole, Kronman muistutti.
Kuningas Kaarle Kustaa vieraili edellisen kerran Suomessa viime vuoden elokuussa Pellossa ja Ylitorniolla. Vierailun aiheena oli tutustuminen vaelluskalojen elinoloja parantavaan hankkeeseen Tornionjoella molemmin puoli rajaa.
Ruotsin kuninkaan edellisestä valtiovierailusta Suomeen on vierähtänyt jo noin kymmenen vuotta. Presidentti Stubb puolestaan teki valituksi tultuaan ensimmäisen valtiovierailunsa perinteisesti Ruotsiin viime vuoden huhtikuussa.
Ruotsin kruununprinsessa Victoria käväisi Suomessa vain reilu kuukausi sitten huhtikuussa kaksipäiväisellä työvierailulla, jonka aiheena oli kokonaispuolustus ja kriisivalmius.
