Kolumni

Kun toi­nen­kin van­hem­pi lähtee

Kirjailija Satu Grönroosin äiti oli itsenäinen nainen. Hän päätyi kasvattamaan lapsensa yksin eikä nähnyt siinä mitään kummallista 1960-luvun Jyväskylässä.

– Se oli äidin ratkaisu, Grönroos sanoo istuessaan keittiössään Gerbyssä.

– Sen toinen puoli oli, että lapsilla ei ollut toista vanhempaa.

Grönroosin kokemukset näkyvät hänen kirjoissaan, vuonna 2012 ilmestyneessä romaanissa Lumen syli ja sen itsenäisessä jatko-osassa Tuulen suku. Se ilmestyy 28. syyskuuta.

Grönroos päätti jo hyvin pienenä etsiä isänsä, vaikka hänen äitinsä vastusti sitä.

– Ajattelen, että lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa. Juurien tunteminen on tärkeää. Jos niitä ei tiedä, ihmisestä puuttuu jokin pala.

Grönroosin isän puolen juuret ovat Pohjanmaalla. Hän löysi isänsä 18-vuotiaana ja pystyi luomaan häneen aluksi hyvän suhteen, vaikka siihen tuli myöhemmin monenlaisia kuvioita.

Ajankuvaa vuodesta 1974. Tuulen suvun päähenkilö on esikoisromaanista tuttu tyttö, 13-vuotias Helmi, jolle on syntynyt myös pikkusisko.

Äiti lähtee kotoa heti kirjan alussa, jolloin lapsilta puuttuvat molemmat vanhemmat. Helmi jatkaa isän etsimistä ja päätyy surkuhupaisiin ja surullisiin tilanteisiin.

Grönroosia kiinnostaakin jonkun ihmisen voimakas läsnäolo, vaikka tämä on fyysisesti poissa.

Äidin lähdön jälkeen Helmin kotiin ilmestyy tummapukuinen nainen.

– Voisi ajatella, että hän on kunnan lähettämä kodinhoitaja, mutta kodinhoitajaksi hän käyttäytyy kummallisesti.

Nainen tuo kirjaan jännitystä, kauhua ja maagista realismia.

Grönroos palautti mieleensä 1970-lukua kirjan ajankuvaa varten. Hän muun muassa tarkisti jyväskyläläisen Pandan makeistehtaan aiemmalta työntekijältä, tehtiinkö siellä vuonna 1974 kaksivuorotyötä.

1970-luku näkyy kirjassa kaikessa. Keittiönkaapit ovat keltaiset ja ruskeat. Helmi joutuu ottamaan vastuun ruuanlaitosta ja tekee itselleen ja pikkusiskolleen kaurapuuroa, makaronilaatikkoa, lihapullia ja lämpimiä leipiä, joissa on ananasta, kinkkua ja juustoa.

Perhe on muuttanut uuteen lähiökerrostaloon. Kotona on uusi kulmasohva ja kahvinkeitin. Vihreän lankapuhelimen numero valitaan valintalevyä pyörittämällä. Kasettimankkaan voi laittaa C-kasetteja. Radiossa soi Abba.

Helmi lukee lehdestä, että Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat menee konkurssiin ja Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon käy Neuvostoliitossa.

Päivisin Helmi käy tyttöluokalla oppikoulussa.

Häpeä kääntyi voitoksi. Lumen syli ja Tuulen suku ovat Grönroosin haaveita, jotka ovat nyt toteutuneet. Hän on kirjoittanut lapsesta saakka, ja kun oli täyttänyt 30 vuotta, hän alkoi tuntea siihen pakottavaa tarvetta. Esikoiskirjan varhaisvaiheita löytyy jo 20 vuotta sitten kirjoitetuista teksteistä.

Vaasalaiskirjailijassa on kaksi puolta, joista toinen haluaa olla yksin, miettiä maailmaa ja kirjoittaa siitä. Kirjoissaan hän taas voi jakaa asioita muiden kanssa.

Grönroos siteeraa Märta Tikkasta, joka on kehottanut kirjoittamaan häpeästä. Tunteesta voi hyvin jalostaa itselleen voimavaran.

– Lopulta tajuaa, että omat kokemukset eivät ole mitenkään harvinaisia eivätkä hävettäviä.

Tuulen suvun julkistamistilaisuus on keskiviikkona 28. syyskuuta Bockin panimolla kello 19. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tiina Juujärvi