Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto joutui tekemään ikäviä säästöpäätöksiä helmikuun kokouksessaan. Päätökset koskivat niin vuodeosastojen sulkemista kuin myös tarveperusteista palveluverkkoa.
Päätösten taustalla on se, että valtiolta tuleva rahoitus ei riitä kattamaan palvelutarpeita. Samanlaisia päätöksiä on jouduttu tekemään lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Kolmen toimintavuoden 2023–2025 aikana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on muodostunut kattamatonta alijäämää noin 130 miljoonaa euroa, joka on noin 13 % alueen kokonaismenoista.
Vielä valmistelussa olevan lakiesityksen mukaan alijäämät on katettava vuoden 2029 loppuun mennessä. Päästäksemme tuohon aikatauluun EP:lla on tehtävä toimia talouden tasapainottamiseksi. Ellei tähän kyetä, edessä on joutuminen lain edellyttämään arviointimenettelyyn, jossa aluevaltuusto menettää päätöksen tekovaltaansa. Eli alueella ei voida tehdä päätöksiä joilla on kasvavia talousvaikutuksia ja jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.
Nyt arviointimenettelyssä olevilta alueilta; Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa on tullut vahvaa viestiä, että tehkää kaikkenne ettette tämän menettelyyn joudun, sillä kyyti on kylmää. On valitettavaa, että tuo viesti ei ole kaikkien päättäjien korviin meidän alueelle kiirinyt.
Viime aikoina lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa on ollut nähtävissä kritiikkiä tehtyjä päätöksiä kohtaan. Tämä on tosin ymmärrettävää kun palveluiden tuottamistapoihin ja verkostoon tehdään muutoksia.
Osassa kommentteja on kuitenkin suuria väärinkäsityksiä, kuten esimerkiksi oletuksesta, että terveyskeskus lakkautettaisiin ja kaikki palvelut loppuisivat. Valtuuston tekemä päätös palvelurakenteesta on kuitenkin koko maakuntaa tarkasteltaessa sellainen, että se huomioi myös reuna-alueet eikä keskitä palveluita Seinäjoelle.
Muodostuneen 130 miljoonan euron alijäämän syyt ovat moninaiset. Keskeisin on kuitenkin epäonnistunut rahoituslaki. Ensimmäisen toimintavuoden 2023 talousarvion muodostumisen yhteydessä EP:lla osa kunnista pienensi sote-menoja saaden sitä kautta hyötyä jäljelle jäävään valtionosuuteensa. Tämän, sinänsä laillisen ”välistävedon” vaikutus oli alueemme rahoitukseen noin 7,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuonna 2024 siirtymätasaus korjasi sitä noin kolmella miljoonalla. Mutta loppu jäi ns. pohjiin, jonka yhteisvaikutus alijäämästämme on kolmelta toimintavuodelta lähes 15 miljoonaa euroa.
Toinen alkutilanteen iso virhe oli Marinin hallituksen tekemä vuokra-asetus. Se takasi kunnille kuuden prosentin pääomatuoton kiinteistöistä kolmeksi vuodeksi. Lisäksi kunnat saivat päivittää kiinteistöjen arvoa tietyn laskentakaavan mukaisesti. Tämä kokonaisuus nosti EP:n hyvinvointialueen menoja yli 10 miljoonaa vuodessa vanhaan kiinteistökustannuksen nähden. Eli kolmessa vuodessa ”ylimääräistä” kustannusta on tullut noin 30 miljoonaa.
Kolmas ja ehkä merkittävin alijäämäisyyden syy on ongelmat diagnostiikkatietojen kirjautumattomuudessa THL:n ylläpitämään tietopohjaan pitkäaikaissairauksien osalta. Tämä ongelma on ajanut noin puolet hyvinvointialueista taloudellisiin vaikeuksiin. Meille tästä on aiheutunut useamman kymmenen miljoonan vaje rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaa on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen, jolta ratkaisua odotetaan lähitulevaisuudessa.
Valtiovarainministeriö on myöntänyt tämän ongelman, mutta lupausta siitä, että tilannetta korjattaisiin takautuvasti, ei ole saatu. Asiaan liittyy myös vahva poliittinen vastatuuli, sillä asian korjaaminen vähentäisi rahoitusta Helsingistä ja Uudeltamaalta sekä muutamista isoista kaupungeista.
Etelä-Pohjanmaa on yhdessä Keski-Suomen kanssa pitänyt asiaa vahvasti esillä ja informoinut mm. eduskuntaryhmiä ja muita tahoja asian korjaamisen tärkeydestä. Lähitulevaisuus näyttää löytyykö Orpon ja Purran hallituksesta ryhtiä korjata rahoituslain epäkohdat ja täten turvata hyvinvointialueelle itsenäiset toimintaedellytykset ja kyvyt huolehtia ihmisten kasvavista palvelutarpeista.