Tämä tarpeeseen perustuva rakentaminen, esimerkiksi perheen talon, on järkevä peruste rakentaa talo. Mutta poliittisessa päätännässä ei ole tarpeeseen perustuvassa rakentamisessa mitään järkeä. Poliittiseen tarpeettomaan rakentamiseen perustuvaa olisi Alavuden sote-keskuksenkin rakentaminen.
Kun katsoo julkaistuja talouslukemia rakentamisen osalta, voi todeta, että esitetyt taloudelliset menot ovat unohtaneet rakennuskustannusten todellisen nousun suunnitelmista tähän päivään. Kun lisätään kaikki IT-tarpeet, on pelkona, että kulut saattavat nousta liki 50 miljoonaan.
Maakunnan poliittinen tahtotila on sijoittanut sote-keskuksen Alavudelle. Järkeä tälle keskittämiselle ei siis ole. Ähtärissä on ns. sairaalamäen kompleksi tyhjillään.
On entinen Ähtärin aluesairaala lukuisine osastoineen, leikkaussaleineen, terveyskeskus, kuntoutusosasto jne. Keittiö oli kuin sykkivä sydän antaen lukuisia aterioitaan palvelujärjestelmään.
Kela on karsinut harkinnanvaraisia kuntoutuksiaan (mediatietoa), joten ex-veljeskotia sekään puhuttu toiminta ei tilojen osalta voi pelastaa.
Kun aluesairaalaverkosto lopetettiin E-P:n alueelta, oli odotettavissa, että mammuttimaakuntasairaala Seinäjoella ei vedä. Näin on käynyt. Itsekin sain 4 vrk odotella onnettomuuden jälkeen operointia. Ei ollut leikkaussaleja.
Herääkin kysymys. Kun rauhan aikana ei toimi mammuttisairaala, kKuinka kriisin aikana? Ratkaisuna lie kenttäsairaala.
Olin päättämässä, kun Ähtärin sairaala päätettiin lopettaa. Maakuntavaltuustossakin istuin.
Muita Ähtärin poikia ei maakuntasuunnitelma käsittelyssä hetkauttanut, kun Ähtärin sairaalaa lopetettiin. Olenkin kokemuksillani yksittäisenä henkilönä rummuttanut valtion ylimpiä päättäjiä myöden.
Nyt on järkevää säästää liki 50 miljoonaa ja sote-keskus siirtää jo valmiina oleviin Ähtärin tyhjyyttään huutaville tiloille. Kiinteistökulut kuitenkin ylläpidossa maksavat.
Tällainen puoluepoliittisesti tehty keskittämisen huono päätös Alavuden sote-keskuksesta on muutettava.
Toisaalta, kun katson tämän vuosituhannen hedelmää kriisissä olevassa pahoinvointialueessa, ei voi kuin todeta: Mitäs minä sanoin.
Kiitollinen olen siitä, että oli rohkeutta silloisen Ähtärin sairaalan kapteenin laskelmia ja tuloksia viedä Ähtärissä päätäntään ja maakuntatasolle, mutta poliittinen ylivalta käytti omaa tahtotilasansa näivettäen reuna-alueita, mikä jatkuu.
Eivätkä he tule muuttamaan linjaansa. Muut puheet ovat taas vaalipuheita.
Ainut toivo on, että valtio saa järjen. Eikä rakenneta mitään, kun ei ole tarvetta.
Sen liki 50 miljoonaa, jos valtiolla on liikaa rahaa, voi käyttää vaikka Suomen puolustuksen tukemiseen, etulinjaan Itämeren puolustuksen tukemiseen. Todellisia kulureikiä on Suomessa.
Sirkka-Liisa Lamminkoski
Ähtäri