Kulunut viikko on ollut maailmanpoliittisesti merkittävä. USA:n presidentti Donald Trump on avannut yhteyden Venäjän kanssa tavoitteenaan saada rauha Ukrainaan. Ongelmaksi muodostuu, että Ukraina ja Eurooppa on jätetty neuvotteluiden ulkopuolelle.
Tämä ei käy. Suurvaltojen etupiirit tai rauhan neuvotteleminen ilman hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta maata eivät kuulu tähän päivään. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha on mahdollinen ainoastaan Ukrainan ollessa mukana neuvotteluissa. Kyse on myös Euroopan tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.
USA:n ollessa sekaisin on Euroopan ryhdistäydyttävä ja osoitettava johtajuutta vapaiden demokratioiden yhteisönä. Ukrainan asia on meidän asiamme. Tuki Ukrainalle on oltava vankkumatonta edelleen jatkuvassa sodassa ja aikanaan rauhan rakentamisessa. Myös EU- ja Nato-jäsenyyksien osalta oven on oltava auki ukrainalaisille.
Vaikka maailmanpolitiikan tuulet puhaltavat nyt epävarmoina, on hyvä muistaa, mihin me Suomessa pystymme vaikuttamaan. USA:n presidentti on demokraattisesti Yhdysvaltojen valitsema johtaja, jonka kanssa meidän on tultava toimeen. Puolustusliitto Naton kautta kumppanuutemme on vahvistunut ja sitä on edelleen vaalittava.
Epävarmoina aikoina ulkopolitiikan rinnalla entistä tärkeämpään rooliin nousee myös Suomen sisäpolitiikka ja kansakunnan yhtenäisyys. Vahva puolustus, huoltovarmuus ja sisäinen eheys ovat kaikki välttämättömiä. Politiikan keväältä toivon enemmän yhteistyötä Suomen suurien linjojen rakentamisessa.
Erityistä ryhtiliikettä tarvitsemme Suomen talouden kasvun tuplaamiseen.
Hallituksen puheet velaksi elämisen päättämisestä ja 100 000 uudesta työllisestä eivät ole toteutuneet. Päinvastoin – tänä vuonna hallitus ottaa 12,5 miljardia uutta velkaa ja työttömyys on kasvanut kymmenillä tuhansilla. Yritysten konkursseja tehdään nyt ennätysmäärin.
Vaalikauden lähestyessä puoliväliä olisi hallituksen aika tunnustaa talouden tosiasiat. On nimittäin niin, että hallituksen vuosi sitten suureen ääneen julistama yhdeksän miljardin euron säästötavoite sisältää ilmaa.
VTV:n valvonnan mukaan hallituksen päättämät leikkaukset ja veronkiristykset vahvistavat julkista taloutta alle puolet tuosta tavoitteesta vuoteen 2027 mennessä.
Keskusta kannattaa julkisesta taloudesta säästöjen etsimistä. Emme voi jättää paisuvaa valtion velkaa seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Kohtuus ja oikeudenmukaisuus on kuitenkin oltava. Esimerkiksi ihmisten peruspalveluita ei voida säästää hengiltä. Tästä huomautti myös puolueeton talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka mukaan hallituksen pitäisi antaa hyvinvointialueille lisäaikaa säästöjen tekemiseen, jotta ihmisten sotepalvelut voidaan turvata.
Säästötarpeen liioittelussa on nimittäin myös psykologinen vaikutus. Ihmiset säästävät sukan varteen, eikä talous lähde kasvuun. Talouskeskustelun on siis aika rakentaa toivoa. Suomi on turvallinen ja hyvä maa elää ja yrittää. Kestävä kuluttaminen luo kotimaista työtä, kun esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusala saataisiin taas liikkeelle.
Pitäisin hyvänä, että pääministerin osoittaisi johtajuutta tämän maan talouden kuntoon laittamiseen ja kutsuisi kaikki eduskuntapuolueet ylivaalikautiseen talouskeskusteluun.
Vaihtoehtoja on, ja toivoa paremmasta on mahdollista yhdessä rakentaa.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta