Valtaosassa Suomen avoimista yliopistoista nähtiin viime vuonna hurjaa kasvua niin opiskelijoiden kuin suoritettujen opintopisteiden määrässä.
Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen tietojen perusteella esimerkiksi Aalto-yliopistossa avoimessa yliopistossa vuoden aikana suoritettujen opintopisteiden määrä nousi 57 ja opiskelijoiden määrä 65 prosenttia vuodesta 2019.
Avoimen yliopiston opiskelijoiden määrä laski vuodesta 2019 vain kahdessa yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Turussa Åbo Akademissa.
Oulun yliopiston koulutuspalveluiden johtaja
Yksi tärkeä tekijä on verkko-opetus. Korona sulki kampukset ja vei opetuksen verkkoon, jolloin avoimen yliopiston kursseille oli helppo osallistua, paikkakunnasta ja ajasta riippumatta.
Korona-aikana ihmisillä vapautui aikaa opiskelulle, sanoo Helsingin avoimen yliopiston johtaja
Helsingissä taloustieteen opinnoissa suosio nousi erityisen jyrkästi, ja selitys löytyy keväällä 2020 järjestetystä talouskriisejä käsittelevästä kurssista. Samalle ajalle ajoittui pörssikurssien heilahteluja sekä koronan vuoksi tiukkoja rajoitustoimia.
Kravun mielestä ihmisillä on yleisesti kova tiedon jano.
– Selvästi yhteiskunnassa on tarve tutkitulle, punnitulle tiedolle.
Myös hinta vaikutti. Osa yliopistoista avasi avoimen yliopiston opintoja maksutta työttömille ja lomautetuille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime syksynä rahoitusta tämän mahdollistamiseksi.
Helsingissä mahdollisuus työttömien ja lomautettujen maksuttomiin opintoihin on ollut suosittu: syksystä 2020 lähtien sen kautta on tullut liki kaksituhatta ilmoittautumista.
Oulussa Sareniuksen mukaan työttömiä ja lomautettuja opiskelijoita oli joukossa jonkin verran, muttei ”mitenkään massiivisia määriä”.
Turun yliopistossa taas muun muassa tietojenkäsittelytieteitä oli tarjolla maksutta kaikille. Alan opintojen suosiossa näkyi huomattava kasvu, sanoo osastopäällikkö
Yliopistot tarjosivat keväälle ja kesälle 2020 avoimen etäopintoja ilmaiseksi myös tutkinto-opiskelijoille. Perusteena oli lähiopetuksen keskeyttäminen koronan vuoksi.
Avoimen väylä on ollut monelle vielä tuntematon vaihtoehto. Uusia väyliä on avattu ja yliopistot ovat markkinoineet mahdollisuutta aiempaa enemmän.
Kirsi Tammi ei usko, että väyläopiskelijat selittävät Turun 14 prosentin nousua edellisvuodesta. Vaikutusta on ollut, muttei vielä merkittävästi.
Vaasan avoimen yliopiston koulutuspäällikkö
Samaa sanoo Helsingin Jenni Krapu. Jos ovi yliopistoon ei aukea ensimmäisellä yrityksellä, kokeillaan seuraavaksi avointa.
– Yhä useammin tutkinto-opiskelijalla on taustalla avoimen yliopiston opintoja.
Turussa Tammi uskoo kasvun jatkuvan, muttei enää yhtä nopeana.
Kuluvana vuonna avoimen opintojen suosio ei ole Vaasassa Reetta Kungsbackan mukaan ollut enää yhtä hurjaa, vaikka nousua aiemmasta on edelleen.
Oulun Vesa-Matti Sareniuksen mukaan avoimen yliopiston opiskelijat ovat nuorentuneet. Siinä missä aiemmin tyypillinen opiskelija on ollut jo työelämässä oleva, nyt yhä useampi on joko lukioikäinen tai juuri lukiosta valmistunut. Myös kasvu tulee jatkossa nuoremmista.
Oulu aikoo järjestää avoimen opintoja verkossa jatkossakin, muttei enää samassa laajuudessa kuin korona-aikana.
Helsingin Jenni Krapu taas näkee kasvupotentiaalia etenkin verkko-opetuksessa. Hänestä avoin yliopisto voi saada lisää opiskelijoita niin nuorista kuin jo työelämässä olevista. Nyt Helsingissä avoimen yliopiston opiskelijoista noin puolet on alle 30-vuotiaita.
Jatkuvasta oppimisesta puhutaan koko ajan enemmän. Kerran hankittu tutkinto ei yksinään enää riitä.
– Maailma monimutkaistuu, asiat monimutkaistuvat, tarvitaan laajaa tietämystä. Opiskelu on tärkeä osa työelämässä olemista. Sitä sovitetaan työn lomaan, Krapu sanoo.
Sarenius lisää tähän, että avoimeen tullaan opiskelemaan edelleen myös opiskelemisen ilosta – ja hyvä niin.
– Avoimen yliopiston ajatus on olla ”kansan yliopisto”, johon tullaan hyvin monennäköisistä taustoista.
Anni Hyypiö
