Ruoan ahmiminen, mässytys, siivottomuus, maalaisjärjen puuttuminen, nuukuus ja pihtaaminen, vastaavat lukijat verkkokyselyymme, jossa kysyttiin, mitkä asiat kumppanissa ärsyttävät.
Vastausten perusteella ihmisiä ärsyttävät usein pienet arkiset asiat.
Laatikot jäävät aina raolleen, tavarat eivät palaudu paikoilleen, hiukset jäävät altaan pohjalle, yleinen huolimattomuus, tavaroiden jättäminen minne sattuu, keittiön kaapin ovien lääppiminen likaisella sormilla.
Kursiivilla olevat tekstit ovat poimintoja verkkokyselyn vastauksista.
Vaasalainen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Pia Kokko toteaa, että usein ärsyyntyminen johtuu siitä, että oma stressitaso on päässyt nousemaan liian ylös.
– Väsyneenä ja stressaantuneena lastenkin tekemiset aiheuttavat helpommin närää kuin muulloin. Sama näkyy parisuhteessa.
Tunteen alla on aina jokin tarve
Kokko kannustaa kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen, jos kumppanin tekemiset tai sanomiset ärsyttävät normaalia enemmän.
– Kannattaa myös miettiä, mitkä asiat oikeasti ärsyttävät. Onko se oikeasti ne hiukset vai onko se vain jäävuoren huippu.
Huipun alla voi esimerkiksi olla tunne siitä, että kotityöt kasaantuvat yhdelle, eikä toinen osallistu kannattelemaan yhteistä arkea.
– Huomaan, että usein nämä tarpeet ovat jääneet parisuhteessa sanoittamatta. Ärsyyntyväkin huomaa helposti vain oman sen hetkisen tunteensa, eikä tunnista syvempää tarvetta tunteen alla.
Kokko korostaa itsereflektion tärkeyttä, jotta ihminen ymmärtäisi, miksi häntä jokin asia ärsyttää.
– Ärsytys on puolustusmekanismimme, joka kertoo, että joku meille tärkeä raja on ylitetty tai meille tärkeää arvoa on tallottu.
Parisuhteiden kultainen avain on avoin kommunikointi, ja se on tärkeää myös, kun yritetään selvittää, miksi jokin asia toisessa ärsyttää.
Puolisoni huonotuulisuus varsinkin heti aamusta tai kun tulen töistä kotiin.
Kontrollointi kaikessa.
Se kun hän pistää "pesän" kiinni.
Itsereflektion jälkeen ärsyyntyneen pitäisi avoimesti kertoa kumppanilleen, miksi häntä ärsyttää ja mikä tarve hänellä on tunteen alla.
– Syyttely kannattaa silloin jättää pois ja aloittaa kertomalla omista tunteistaan ja tarpeistaan sekä kertoa kumppanilleen, miten haluaisi tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi.
Omia tarpeitaan on hyvä sanoittaa
Keskustelu on vuorovaikutusväline, jolla yhteistä elämää voidaan muokata tiettyyn rajaan asti. Kaikkea ei voi muuttaa.
– Jokaisen täytyy miettiä, ovatko ne asioita, joiden kanssa pystyy elämään.
Kokko muistuttaa, että omaa onnellisuutta ei voi sälyttää toisen harteille.
– Ainakaan sillä, ettei nimeä omia tarpeitaan, vaan kiukuttelee pienistä asioista.
Omien tarpeiden sanoittaminen luo hedelmällistä maaperää yhteisille keskusteluille. Ne voivat auttaa kumppania ymmärtämään, millä tavoin hän voisi paremmin huomioida puolisonsa tarpeita ja mitä ne tarpeet ylipäätään ovat.
Yleensä sanon, jos ärsyttää, etenkin jos itselläni on pinna kireällä.
Sanon asian yleensä suoraan, mikä ei aina ole välttämättä hyvä juttu.
Kumppanin mielestä huudan ja nalkutan.
Eipä tarvitsisi, jos hän kuuntelisi, mitä sanon.
– Riitojen yhteydessä annetaan tulla kaikki, mikä on ärsyttänyt ja painanut jo kauan. Tunteiden ja tarpeiden säännöllinen kertominen toiselle on tärkeää. Mitä pienemmistä asioista sitä voi tehdä, sitä vähemmän nalkutusta tarvitaan.
Kokko törmää usein vastaanotollaan siihen, että parit luulevat toisen tienneen, kuinka tärkeä jokin asia itselle on.
– Pariskunnat elävät siinä olettamuksessa, että toinen tuntee sinut läpikotaisin. Tarpeemme ja ajatuksemme kuitenkin muuttuvat koko ajan. Ei kannata olettaa, että jokin asia, jonka on sanonut 10-15 vuotta sitten pysyisi aina samana.
Kokko neuvoo pareja pitämään kirjaa hyvistä ja iloisista asioista, joita arjessa on.
– Ajatuksena on sanoa ääneen niitä asioita, jotka tuottavat itselle turvallisuuden, rakkauden ja kiintymyksen tunteita.
Hyvien asioiden huomaaminen tasapainottaa suhdetta. Tämän on huomannut myös moni verkkokyselyyn vastanneista.
Kumppanin ärsyttävät piirteet ovat aika pieni juttu verrattuna esimerkiksi väkivaltaisuuteen tai päihdeongelmaan.
Kumppanissani on kuitenkin paljon hyviä puolia, joita arvostan.
Hänestä löytyy enemmän hyviä piirteitä kuin huonoja.
Hyvät hetket auttavat jaksamaan vaikeiden aikojen yli.
Kalenteri avuksi yhteisten hetkien varaamiseen
Kokko kannustaa ihmisiä etsimään valokuvagallerioistaan kuvia yhteisistä hyvistä hetkistä ja laittamaan ne esille.
– Se auttaa jaksamaan, kun näkee kuvia hauskoista ja kivoista yhteisistä hetkistä.
Ruuhkavuosissa yhteinen aika voi olla kortilla. Apuna voi käyttää kalenteria, jonne varataan aikaa puolison kanssa vietettäviä hetkiä varten.
– Jokaisen on otettava vastuuta siitä, että arjessa on riittävästi kannattelevia elementtejä.
Ei riitä, että yhdessä ollaan vain lomilla.
– On hyvä miettiä, miksi haluaa olla toisen kanssa ja miten se toinen on joskus tuottanut itselle hyvää oloa ja iloa. Niitä siemeniä kannattaa kastella.
"Ihmissuhteet ovat kompromissisuhteita"
Joskus kumppanin ärsyttävä piirre on osa hänen persoonallisuuttaan, mutta usein ärsyttävät asiat ovat pieniä arkisia asioita, joista ihmissuhteissa pitäisi Kokon mukaan voida keskustella.
– Toisen mässytys on hyvä esimerkki. Siinä on hyvä ensin miettiä, että hävettääkö kumppanin mässytys vai osoittaako se kenties sivistymättömyyttä.
Nuukuus puolestaan voi liittyä kumppanin arvomaailmaan tai se on hänen tapansa pitää kiinni taloudellisesta turvallisuudentunteestaan. Ärsytyksessä on aina kyseessä ihmisen omat tunteet ja tarpeet. Ne ovat yhteydessä arvomaailmaan, jota haluaa ja jota vasten asioita peilaa.
– Ihmissuhteet ovat kompromissisuhteita. Aina parisuhteessa joutuu keskustelemaan, mikä on tärkeää minulle ja mikä sinulle.
Verkkokyselyssä lukijoilta tiedusteltiin, miten he ovat oppineet sietämään kumppaninsa ärsyttäviä piirteitä. Moni pärjää huumorilla ja osa ajattelee, ettei elämä kuitenkaan kumppania vaihtamalla paranisi.
Olemalla omissa oloissa.
Ei sitä opi sietämään, se loukkaa joka kerta yhtä paljon tai oikeastaan kerta kerralta enemmän.
Avioliitossa tarvitaan kompromisseja ja jokaisen pitää saada olla arvokas sellaisena kuin on.
– Ärsytys vie voimavaroja ja heijastuu lopulta muuhunkin suhteen vuorovaikutukseen. Sen takia sitä ei kannattaisi vain sietää ja käyttää lehmän hermojaan.
Kokko kannustaa käyttämään "lehmän hermoja" siihen, että ottaa asian rohkeasti puheeksi ja kertoo kuinka tärkeä asia itselle on.
"Odota hetki, että tunne laantuu"
Huomio kannattaa kiinnittää aina myös omaan jaksamiseensa, kartoittaa kuinka paljon elämässä on hyviä ja kannattelevia hetkiä. Ilon ja nostatuksen tunteita pitäisi olla jokaisessa päivässä, jotta mieli pysyy tasapainossa.
– Ihmisen täytyy itsekin kantaa vastuuta siitä, että saa arkeensa niitä hyviä asioita, jotka auttavat jaksamaan pieniä puutteita toisessa.
Omat toiveet ja tarpeet olisi hyvä sanoittaa toiselle tarpeeksi selkeästi ja ajoissa. Arki on usein niin kiireistä, että kumppani ei välttämättä muista, mitä on esimerkiksi kauppakassia tyhjennettäessä sanottu.
– Itselle tärkeät asiat olisi hyvä tuoda esille rauhallisessa hetkessä, kun voit olla varma, että sinulla on kumppanisi huomio.
Kokko pitää tärkeänä myös sitä, että asioista ei lähdetä puhumaan negatiivisen tunteen vallassa.
– On hyvä ottaa ensin pieni paussi ja palata asiaan, kun tunne on mennyt ohi. Tunteen intensiivisin vaihe kestää noin 90 sekuntia ja koko tunne laantuu alle 10 minuutissa.
