Musiikki on ollut 29-vuotiaan Jere Pöyhösen eli Käärijän elämässä lapsuudesta asti.
– Meidän perheessä musiikki on aina ollut tosi läsnä. Faija soitteli kitaraa. Isoveljen kanssa katsottiin Fröbelin Palikoita, ja se soitteli muovikitaraa, kertoi Pöyhönen STT:lle helmikuussa Uuden musiikin kilpailun voiton jälkeen.
Veli innostui kitaransoitosta, Jere puolestaan rummuista. Vantaalaisen omakotitalon alakerta raikasi muun muassa Pöyhösen veljesten Metallica-covereista.
Myös jääkiekko on ollut artistin elämässä tärkeä asia. Välillä hän innostui laskettelustakin, mutta uraa siitä ei tullut. Urheilu on näkynyt myös musiikkiuralla: Käärijän ensimmäinen, vuonna 2016 julkaistu single on nimeltään Urheilujätkä.
Nykyinen, eri genrejä yhdistelevä musiikkityyli on Käärijän mukaan syntynyt hänen ja tuottaja Aleksi Nurmen yhteistyönä.
– Allulla on enemmän räppitaustaa ja minulla metallitaustaa.
Alkuun kaksikko teki popimpaa musiikkia, josta on sittemmin menty raskaampaan suuntaan. Nykyään musiikinteossa on mukana myös muita, esimerkiksi Cha cha chassa Johannes Naukkarinen.
Käärijän energinen ja humoristinen lavapersoona on hänen mukaansa syntynyt luonnostaan ja pakottamatta.
– Pienestä asti olen ollut sitä, mitä Käärijä on. Olen tykännyt hassutella ja nauraa itselleni.
Esittämisestä ei Pöyhösen mukaan ole kyse, vaan kaiken pitää tuntua hänestä luontevalta. Lavalla esiin vaan nousee tietty puoli Jere Pöyhösestä.
– Se on yhtä lailla Jere siinä missä minäkin tässä olen.
"Ihmiset voisivat mielestäni vapautua ja olla rohkeampia"
Cha cha cha vei Käärijän ensin UMK-voittoon ja sitten Euroviisuihin. Päätös lähteä mukaan UMK:hon syntyi Käärijän mukaan kappaleen perusteella.
– Uskon intuitioon todella vahvasti. Minkään muun biisin kohdalla sitä intuitiota ei ole tullut. Tämä oli eka biisi, josta näimme, että tässä voisi olla maailmanlaajuisestikin, tai ainakin Euroopassa, toimiva kappale.
Cha cha chan tekstissä kertoja kumoaa tuoppeja, kunnes puhe jo sammaltaa ja hän on tarpeeksi vapautunut uskaltaakseen tanssilattialle. Sosiaalisessa mediassa on pohdittu kappaleen sanomaa: kritisoidaanko vai ihannoidaanko tässä nyt ryyppäämiseen perustuvaa biletystä?
Ihannoinnista ei Pöyhösen mukaan missään nimessä ole kyse. Kappaleella on nimenomaan haluttu herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan, onko rohkaisua aina haettava alkoholista.
– Ihmiset voisivat mielestäni enemmän vapautua ja olla rohkeampia esimerkiksi menemään tanssilattialle. Yleensä se on vaan fakta, että siihen tarvitaan se juoma.
Cha cha cha on takuuvarmasti kuitenkin säestänyt monia alkoholinhuuruisiakin juhlahetkiä. Ei Pöyhönen siitäkään pahastu.
– Ihan sama missä biisiä kuunnellaan, antakaa mennä. Se ei ole minulta pois, päin vastoin.
"Itsekään en ole ehkä se kaikkein miesmäisin ihminen"
Osa kuulijoista on pohtinut hyvinkin tarkkaan kappaletta ja sen musiikkivideota, jolla Käärijä nähdään muun muassa pitkähiuksisessa peruukissa ja pastellinvärisessä asussa. Kappaleen on tulkittu kommentoivan myös muun muassa sukupuoli-identiteetin, miehen roolin ja toksisen maskuliinisuuden teemoja. Tässä ollaan Käärijän mukaan ihan oikeilla jäljillä.
– Itsekään en ole ehkä se kaikkein miesmäisin ihminen. Parisuhteissani esimerkiksi kumppanit ovat itse hoitaneet autoasiat ja minä olen tiskannut.
Cha cha challa Pöyhönen haluaakin rohkaista vapautumiseen myös tässä mielessä: kenenkään olemiselle ei pitäisi olla mitään valmiita raameja.
– Mielestäni kaikki voisivat olla vapaasti sitä mitä ovat. Jos joku haluaa pukeutua mekkoon niin pukeutuu mekkoon.