Päivi Lukkarila kertoo olevansa häkeltynyt, epäuskoinenkin. Hän on juuri ennen haastattelua saanut kuulla voittaneensa lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Skutsi.
– On sellainen olo, että missä vaiheessa oikein herään, Lukkarila sanoo STT:n haastattelussa.
Tie Finlandia-voittajaksi ei Lukkarilan tapauksessa ole se kaikkein tavanomaisin. Lähes kaikki lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat ovat olleet palkinnon historian aikana isojen suomalaisten kustantamojen julkaisemia.
Skutsin on kuitenkin julkaissut Lukkarilan itse vuonna 2020 perustama Nokkahiiri-pienkustantamo. Vuodessa Nokkahiiri julkaisee enintään kaksi lasten- ja nuortenkirjaa.
Lukkarila kertoo tarjonneensa Skutsin käsikirjoitusta aluksi isoille kustannustaloille. Yhdestä kieltäydyttiin kohteliaasti jo heti alussa, toisen kanssa käytiin neuvotteluita hieman pidempään.
Kun kustannuspäätöstä ei neuvotteluista huolimatta kuulunut, Lukkarila päätti ottaa härkää sarvista.
– Kun on oma kustantamo, kustannuspäätöksen voi saada nopeastikin, Lukkarila sanoo nauraen.
Uraa kirjailijana Lukkarilalla on takanaan jo vuosia. Hän on julkaissut muutaman tietokirjan sekä 20 nuortenkirjaa, joista moni on hevosaiheinen. Suurimman osan Lukkarilan aiemmista nuortenkirjoista on kustantanut Karisto.
57-vuotias Lukkarila on siviiliammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, ja viime vuodet hän on toiminut alakoulussa suomi toisena kielenä -opettajana.
Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997. Tänä vuonna voittajan valitsi toimittaja Maria Veitola. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.
Erävaellus ilman älypuhelinta
Skutsi kertoo neljästä nuoresta, jotka lähtevät eräoppaan johdolla kolmen päivän vaellukselle. Nuoret jättävät älypuhelimensa autoon, ja tarkoitus on selvitä vaelluksella ilman puhelimia luonnon armoilla. Vaelluksen edetessä tapahtumat käyvät yhä mystisemmiksi ja jännittävämmiksi, mutta nuoret löytävät tukea toisistaan. Romaanina Skutsi sivuaa sekä jännitys- että kauhukirjallisuutta. Kieli on värikkään puhekielimäistä.
Lukkarila kertoo idean kirjaan lähteneen tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret haluaisivat lukea erä- ja luontoaiheista. Kirjan henkilöihin Lukkarila halusi monimuotoisuutta.
– Suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa erilaisuus huomioidaan nykyään ihan hyvin, mutta silti kaipaan henkilöhahmoihin vielä enemmän diversiteettiä, Lukkarila sanoo.
Tarinan neljästä päähenkilöstä Joel on ryhmän pelle. Vitsien ja huumorin taustalla on kuitenkin epävarmuutta ja herkkyyttä. Sabina kärsii sydänsuruista, sillä takana on ero tyttöystävästä. Maahanmuuttajataustainen Nasim taas haaveilee kirjailijan urasta.
Neljäs romaanin päähenkilöistä, Luka, on lahjakas ja älykäs nuori, joka kokee ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Lahjakkuudestaan huolimatta Luka ei näe opiskelua mielekkäänä – miksi lukea ylioppilaskirjoituksiin, jos maailma on menossa kohti sotaa ja ilmastonmuutosta?
"Ydinasia nuoruudessa pysyy samana"
Lukan hahmon ahdistuksen takana on nykynuorten kokema toivottomuus, joka Lukkarilan mukaan leimaa nuorten tulevaisuuskuvaa.
– Olin itse nuori 1980-luvulla. Silloinkin pelättiin ydinpommia, mutta aika oli toiveikkaampaa, ja tuntui, että maailmassa kaikki oli mahdollista. Nykyään ilmastonmuutos ja sotien uhka varjostavat aivan eri tavalla nuorten tulevaisuutta, Lukkarila sanoo.
Romaanin tarina sijoittuu karuun erämiljööseen. Paikkana luonto mahdollistaa tarinan päähenkilölle irtautumisen arkielämästä ja internetistä, jolloin nuorten haaveet, pelot sekä epävarmuudet nousevat esille.
Ahdistus tulevaisuudesta ja toivoton tulevaisuuskuva ovat kuitenkin vain yksi ulottuvuus kirjan nuorisokuvauksessa. Yhtä lailla Skutsin hahmot painivat ulkonäköpaineiden, rakkauden, ystävyyden ja itsevarmuuden kanssa.
– Ydinasia nuoruudessa pysyy samana, Lukkarila sanoo.
"Kirjojen alv-kannan tulisi olla nolla"
Vuonna 2022 toteutetussa Pisa-tutkimuksessa suomalaisten nuorten lukutaito oli historiallisen heikolla tasolla. Lukkarila kertoo kirjailijana olevansa tästä erittäin huolissaan.
Konkreettisesti Lukkarila on todistanut lukutaidon heikentymistä äidinkielen opettajan työssään. Lukkarila on huomannut, miten monet lapset ja nuoret lukevat hitaammin ja tekevät lukiessaan enemmän virheitä kuin aikaisemmin. Myös keskittyminen pitkään tekstiin on monille haastavampaa kuin ennen.
Jotta lukutaidon heikkeneminen saataisi taittumaan, tulisi Lukkarilan mukaan panostaa kirjastoihin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettamiseen koulussa.
– Äidinkielen opettajana ajattelen, että äidinkielen oppiaineesta on tullut vähän sellainen kaatopaikka, jonne on vuosien mittaan kertynyt lisää ja lisää sisältöjä. Jotta pystyttäisiin keskittymään lukutaidon kehittämiseen, pitäisi jostain karsia, Lukkarila sanoo.
Lukkarila kritisoi nykyisen hallituksen aikeita nostaa kirjojen arvonlisäveroa nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin ensi vuonna. Toteutuessaan muutos tulisi korottamaan kirojen hintoja.
– Se on aivan tyrmistyttävä ajatus. Kirjojen alv-kannan tulisi olla nolla, jos haluamme pitää suomalaiset koulutettuna ja lukutaitoisena kansana, Lukkarila sanoo.
"Hämmentynyt ja onnellinen"
Palkinnon julkistamisen jälkeen Lukkarila kuvasi oloaan hämmentyneeksi ja onnelliseksi. Kiitospuheessaan hän toivoi nykyisten päättäjien ymmärtävän, kuinka tärkeä asia kirjallisuus ja kulttuuri Suomelle on. Lukkarilan mukaan ilman omaa kulttuuria Suomella ei ole tulevaisuutta.
Lasten- ja nuortenkirjan Finlandia-palkinnon voittajan valitsi toimittaja Maria Veitola. Hän kuvasi voittajakirja Skutsia viihdyttäväksi, koukuttavaksi ja opettavaiseksi kirjaksi, jossa puhutaan oikealla nuorten kielellä.